Puutarhavaja pieneen pihaan

Tämän kesän isompi pihaprojekti on ollut pihavajan rakentaminen. Tarvitsimme ulkovajan ruohonleikkurille, kottikärryille, haravoille ja lapioille, jotka ovat lojuneet talon vierustalla naapureiden kaunistuksena jo toista vuotta. Nyt tuli tilanteeseen korjausliike, ulkovajassa on nyt tilaa kaikille puutarhatarvikkeille – myös ruukuille.

Mietimme, tulisiko saman hintaiseksi – ja vähemmän työlääksi – ostaa jokin valmisvaja. Katsoimme mm. Bauhausin valikoimia, joista löytyi Palmako Leif 3,1 m2. Vajan hinta on puuvalmiina 459,00 euroa, ja ulkonäöllisesti se olisi voinut istuakin pihaamme. Harmillista kyllä sisäänkäynti oli vajassa meidän tarpeisiimme väärällä seinustalla ja kattokaltevuus väärään suuntaan. Muutenkin hinta hirvitti, eikä valmiina löytynyt toistakaan juuri pihallemme sopivaa vajaa.

Kätevä puoliso lähtikin rakentamaan vajaa metritavarasta.  Vajasta tuli mielestäni erittäin onnistunut. Puolisolla ei ole peukalo keskellä kämmentä, ja minun vastuulleni jäi perinteiseen malliin vain valmiin vajan maalaus. Sen teinkin ilomielin neljän suomen kielen esseen kirjoittamisen välissä!

Pyrimme suunnittelemaan ja valmistamaan vajan mahdollisimman huomaamattomaksi. Vaja on maisemoitu aitaan, materiaalina on sama paneelilauta kuin takana olevassa aidassa. Laudat on myös mitoitettu siten, että jokainen vajan lauta jatkaa samassa linjassa aitalaudan kanssa. Vaja on maalattu samalla Valtti Colorin sävyllä kuin aita. Pari vuotta vanhempi aita näyttää hieman tummemmalta, mutta väriero tasoittunee parissa vuodessa. Ja sitten onkin jo aika maalata aita uudestaan…

Vaja perustettiin ns. jalasmökki-tekniikalla, alla on muutama betonilaatta ja vajan voisi periaatteessa siirtää vaikka pois paikaltaan tarvittaessa. Vajan taka- ja etuseinistä rakennettiin ensin elementit, jotka kiinnitettiin toisiinsa sivurakenteilla. Pyrimme mallaamaan vajamme saman korkuiseksi, kuin viereisellä pihalla oleva naapurin vaja, ja otimme myös katon kaltevuudessa huomioon naapurin aiemmin rakentaman vajan katon kaltevuuden. Vajamme katto on kenties hieman jyrkempi kuin naapurilla, mutta sitä ei juuri huomaa. Molemmat näyttävät mielestäni paikalleen sopivilta.

Kattoon käytimme kaksi pakettia huopakatetta. Saimme mahtavilta naapureiltamme heidän viime kesän projektistaan yli jääneen huopakaton paketin. Katon otsalauta maalattiin samalla harmaalla kuin aidan kivijalka.

Pihavajan koko: K takaa 2,7 m ja K edestä  2.5 m,  S 1,33 m  L 2,25 m

Mitä maksoi?

15 betonilaattaa 40×40 cm, 45 e

Runkomateriaalit + kattolauta 135 e

Ulkoverhouspaneelit 134 e

Ruuvit ja naulat 50 e

Kattohuopa 1 paketti 22 e (toisen saimme naapureilta)

Maalit ja pensselit 64 e

Sähköjohto (laitamme vajan sisälle Easy Connect -puutarhavalosarjan johdon ja lampun, jota ei vielä ole ostettu) 24 e

Helat 77 e

Yhteensä: 551 e

Eipä siis mikään halpa vaja tullut tästäkään, aikalailla samoihin hintoihin menivät kustannukset Bauhausin valmisvajan kanssa. Valmivajan hinnaksi maalattuna ja samalla tavalla perustettuna olisi tullut 614 e.

 

Ja sisäpuolella kaikki on järjestyksessä. Sinne mahtuvat puutarhavälineet, ruohonleikkuri, kottikäyrryt ja lumikola.

Seuraava nikkarointi- ja maalausprojektimme odottaa kesämökillä: vierashuoneen ja saunan ulkoverhoilu tulisi maalata ja vierashuoneeseen rakentaa mummin mentävät, turvalliset ja leveät rappuset.

Aurinkoa viikonloppuun!

Heli x

Tulppaanit yllättivät

Tulppaanit keittiön ikkunan takana olivat puolison kevätyllätys minulle. Positiivisen odotuksen vallassa mietin, minkä väristen tulppaanien sipuleja oli viime syksynä päätynyt maahan kirsikkaluumun ympärille. Minulle sanottiin, että saisin kyllä leikata tulppaanit maljakkoon, jos väri ei puutarhassa miellytä.

Tulppanit ovat tehneet tuloaan hitaasti ja kasvattaneet yllättävän pitkät varret. Tänään ne vihdoin avautuivat kokonaan. Huomasin sen, kun istuin lounaalla ruokapöydän ääressä – upea hehkuva punainen houkutteli ulos pihalle.

Varsinainen tulppaanimadame on kuitenkin tämä tumma kaunotar. Nyt toivon, että nämä jaksaisivat komistaa pihaa vielä monta aurinkoista päivää.

Miksi kaikki kukkii nyt yhtä aikaa? Tätä jaksan tuskailla, vaikka teidän että se on turhaa. Niin ohikiitävää on tämä alkukesän kukoistus!

Heli

Kesämökin vierashuone

Muutin opiskelijaboksistani Jyväskylästä toukokuun lopulla helatorstaina. Veimme osan opiskelija-asuntoni tavaroista mökille, olinhan lainannut sieltä useampiakin huonekaluja. Siivosimme mökin talven jäljiltä asuttavaan kuntoon, ja laitoimme samalla myös vierashuoneen odottamaan ystäviä.

Vietin nyt alkuviikon mökillä Jyväskylän lähellä, sillä viimeinen opintoihini liittyvä kurssi vaati kolmen päivän läsnäolon. Järjestimme pienille agenttileiriläisille kivan kesäleirin, jossa oli paljon tekemistä – niin liikkumista kuin ongelmanratkaisua ja agenttivälineiden rakentamista ja kokeilua. Hauskaa oli! Ja vierashuone pääsi heti käyttöön, kun ystäväni ja opiskelukaverini majoittui sinne muutamaksi yöksi.

Nyt on viimeinenkin luokanopen opintoihin kuuluva läsnäoltava kurssi suoritettu, ja olipa mukava päättää opinnot näin kivaan kesäkerhoon. Niitä pieniä agentteja jää kyllä kaipaamaan, ja mahtavia agenttiopekollegoja :).

Tässä muutama kuva vierashuoneesta helatorstailta. Parasta vierashuoneessa on varmasti maisema ulos järvelle.

 

Mahtavaa kesän alkua!

Heli

Pieni kaupunkipuutarha touko-kesäkuun vaihteessa

Kevät on huikeaa luonnon heräämisen aikaa. Joka päivä tapahtuu jotain, ja onkin ollut tekemistä, että olen ennättänyt kuvata kotipuutarhan tapahtumia.

Pieni kaupunkipuutarhamme sijaitsee I-vyöhykkeellä Espoossa. Tässä muutama kuva touko-kesäkuun vaihteesta puutarhastamme. Olemme saaneet iloita kirsikankukista, hassusta höyhenpensaasta ja patjarikon innokkaasta kukinnasta istutusaltaassa.

Patjarikko (saxifraga arendsii) nauttii paahteisesta istutusaltaasta iltapäivän auringossa. Samassa altaassa viihtyvät kääpiövuorimännyt (pinus mugo), grönlannin hanhikki (potentilla tridentata nuuk) sekä suklaakirsikka (prunus cerasus).

Suklaakirsikassa on tänä keväänä upeasti kukkia. Viime vuonna saimme yhden kirsikan, joka sekin meni parempiin suihin. Taisi varis ennättää napata sen ennen meitä!

Pilvikirsikka (prunus pensylvanica) kukkii runsaasti aidan ja varaston vieressä.

Herukat ovat hujahtaneet viime vuodesta. saa nähdä, tuleeko tänä vuonna vähän jo satoa. Ainakin kimalaiset pörräsivät kukissa, joten pölyttäminen onnistui.

Tämä hauska erikoisuus on höyhenpensas. Sen istutimme viime vuonna, ja korkeutta pensaalla on vaatimattomat kolmisenkymmentä senttiä. Pieni höyhenkukinto kukkii vain hetken, ennätin sopivasti puutarhaan kuvaamaan.

Voi kun tästä vähän kesä jo lämpiäisi! Sain sopivasti kevätflunssan, vaikka olen yrittänyt kärvistellä vastahankaan kaikin keinoin. Mutta moni juhlii tänä viikonloppuna, niin myös meillä vähän juhlistettiin ysiluokan päätöstä. Iso etappi, ja tästä alkavat uudet kuviot isomman pojan elämässä.

Mukavaa valmistujaisviikonloppua!