Tampereen tuumailuja

Näsinneula sumun läpi nähtynä, tutkielma vuodelta 2019.

Kävin juuri ennen loppiaista bussilla Tampereella tapaamaan ystävääni. Mietin ensin, kuinka kätevästi ja ilman ulkopuolisia aikatauluja olisin voinut ajella ne noin 200 kilometriä Tampereelle. Päädyin kuitenkin Onnibussiin, vaikka hirvitti jo etukäteen onneton jalkatila. Mutta hyvin kävi, sain bussista parhaan paikan (en ollut varannut paikkaa etukäteen). Oli kyllä muutenkin mukavampi ajella bussilla kuin omalla autolla lumipyryssä, täytyy myöntää. Siispä kirjaan vuoden 2019 saldooni ekoteko #2:n: julkinen liikenne, parempi mieli.

Ihan parasta oli tavata Tampereella ystävä. Mukavaa oli myös käväistä samalla reissulla Sara Hildénin taidemuseossa. Sinne minun on tehnyt mieli jo monesti, ja vihdoin se onnistui. Anj Smithin näyttely oli varsin mielenkiintoinen. Miten joku pystyy maalaamaan niin hienovaraisen yksityiskohtaisesti? Maalaukset olivat kuin taiturimaisia lakkarasioiden kansia. Lapset ja nuoret pitäisivät varmasti myös Smithin kuvista – niistä löytyi paljon yksityiskohtia ja yllätyksiä. Ajankohtainen, myös maailman tilaa heijasteleva näyttely on avoinna 20.1.2019 saakka, joten juuri ennätät sinne vielä. Itse en kuvia näyttelystä ottanut, mutta käväise katsomassa kuvia ja lisätietoa Anj Smithin näyttelystä täältä, klik.

Sara Hildénin taidemuseo on taideteos itsessään. Jotenkin pidin tästä karheasta betonibunkkerirakennuksesta. Museon ikkunoista avautuvat huikeat näkymät Näsijärvelle. Tänne täytyy päästä kesällä!

Ajattelin muutenkin tarttua tänä vuonna museohaasteeseen ja kierrellä entistä ahkerammin museoissa. Parhaat asiat elämässä ovat usein (lähes) ilmaisia. Museoissa käynti ei ole kalleinta hupia, ja joihinkin voi päästä sisälle jopa ilmaiseksi. Museokortilla pääsee 280 museoon, ja työnantajan ePassirahat sijoitankin tänä keväänä Museokorttiin. Lisää hauskasta museohaasteesta voit lukea täältä, klik.

Mukavaa perjantaita ja viikonloppua!

Heli

Naulakon uusi elämä

Tämän vuoden ensimmäinen tuunauskohde ja ekoteko #1 löytyi mökiltä. Piipahdimme mökillä vuodenvaihteessa, ja otin liiteristä mukaani vanhan vanerisen naulakon. Olen suunnitellut tämän kunnostamista ja paikkakin sille on jo valmiiksi katsottuna: mökkisaunan eteinen.

Naulakko on ollut meillä käytössä jo aiemmin vierasmökissä – tai paremminkin vierashuoneessa. Vierashuoneen täydellinen remontointi ja sisustaminen laittoi paikat uuteen järjestykseen, ja naulakko on odotellut ulkoliiterissä uutta sijoituspaikkaa vähän ajan hampaan syömänä, metalliosat ruostuneina ja maalipinta jo uutta käsittelyä odottelevana.

Naulakko on odotellut mökillä kunnostamista. Nyt oli sen aika.
Metalliset ripustimet olivat ruostuneet. Nämä puhdistin ruosteesta PataPata-saippuavillalla.

Saunan ulkoverhous on maalattu viime kesänä mustaksi. Saunaeteisen ajattelin maalata jossain vaiheessa vaaleaksi: nyt se on puunväristä, lakattua paneelia. Tämä hauska projekti odottelee ensi kevättä ja lämpimiä maalaussäitä. Saunaeteisen värimaailmaksi suunnittelin mustavalkoista, tai ainakin musta-harmaa-valkoista. Minulla olisi ollut harmaata Vintage-maalia edellisestä projektista – Puutarjottimen uusi elämä (ks. linkki täältä, klik.)

Innostuin kuitenkin säilyttämään naulakon (lähes) alkuperäisen mintunvärin – ehkä vähän kauniimmaksi valkoisella taitettuna. Päätöstäni tuki myös autotallista löytämäni, sinne käyttämättä jäänyt pieni purkki Annie Sloanin kalkkimaalia, jossa on hauska turkoosinvihreä sävy. Vielä siitä väri irtosi, vaikka vähän se oli jo päässyt kuivahtamaan odoteltuaan käyttöä lämpimässä autotallissa jo pari vuotta.

Puhdistin ensi maalattavan pinnan miedolla pesuaineella ja hankasin ripustimien metalliosien ruostetta irti PataPata-saippuavillalla. Maalasin naulakon vaneriosan kalkkimaalilla ja metalliset ripustimet metallimaalilla, jonka löysin Askarelli-liikkeestä Helsingin Kampista.

Välineet löytyivät varastosta ja metalliväri askartelukaupasta. Pienellä pensselillä maalasin ripustimet metallimaalilla, isompi pensseli sopi vaneriosien maalaamiseen kalkkivärillä.
Annie Sloanin kalkkimaalipurkin olin hankkinut alun perin tuolin maalaamista varten. Tuoli on edelleen valkoinen (eikä muuksi muutukaan, luulen), mutta maalille löytyi muuta käyttöä.
Naulakko sai uuden maalipinnan kalkkimaalilla, tuoli jäi valkoiseksi.
Metalliset ripustimet hohtavat puhdistuksen ja hopeamaalikäsittelyn jäljiltä.

Mitä tämä tuunaus sitten maksoi? Askareellista hopeametallimaali löytyi hintaan 4,90 e ja Annie Sloanin pieni maalipurkki maksoi aikanaan Måla & More -liikkeessä (sijaitsee Helsingin Töölössä, 120 ml testipurkki) 12 e. Eipä jäänyt tämäkään maali aivan käyttämättä, joten säästöähän se vain oli.

Naulakko odottelee nyt mökille pääsyä autotallissa. Ja minä odottelen myös, nimittäin kevättä ja mökille pääsyä (tosin en autotallissa). Mutta ennen sitä, mukavaa viikonloppua teille!

Did some DIY lately – an old hat rack needed new paint. I love these Annie Sloan chalk paints. A small can of paint was already waiting for use in our carage (12 e). I bought a small can of silver paint (4,90 e) from Askarelli. This hat rack will find home from our summer cottage next spring.

Heli xx

Welcome New Year – Tervetuloa vuosi 2019

Hyvää uuden vuoden alkua sinulle lukijani!

Täällä blogissa on ollut vähän hiljaiseloa, ja mietinkin vuodenvaihteessa, miten tästä suunnataan eteenpäin. Uusi työ on sitonut paljon ja energiaa ei ole jäänyt omille hauskoille harrastuksille – valokuvaamiselle ja kirjoittamiselle – viime syksynä. Mistä paukkuja ja mitä kivaa voisin lukijoilleni tarjota tulevana vuonna? Mietin myös, miten blogiani veisin eteenpäin: mikä on kantava teema vuodelle 2019?

Kun aloitin blogiani ajattelin, että blogini kautta voisin tarjota hyviä DIY-ideoita niistä kiinnostuneille. Myös puutarhainnostukseni sekä erilaiset remppaprojektit ovat ainesta, josta ammentaa käytännön ideoita ja vinkkejä. Itse olen intohimoinen sisustusblogien seuraaja, mutta koen jatkuvasti, etteivät taitoni (eikä siivousinnostukseni) riitä upeiden sisustuskuvien tuottamiseen. Kentällä on hyviä ja taitavia tekijöitä, joiden tuotoksista nautin jatkuvasti.

Kantavana ajatuksena blogatessani on ollut tehdä jotain, josta on iloa ja hyötyä myös muille. Tällainen jalat maassa -tyyli sopii itselleni, ja toivon että myös sinä lukijani viihdyt täällä juurikin siksi.

Päätin, että tänä vuonna pyrin blogissa erityisesti toteuttamaan pieniä ekotekoja -nimikkeellä erilaisia kierrätysteemoihin liittyviä hankkeita, ideoita ja projekteja. Sellaisia pieniä arjen tekoja, joilla voin omalta osaltani tukea kestävää kehitystä ja vähentää luonnon kuormitusta.

Hyvää vuoden 2019 alkua!

Happy New Year!

And thank you for following my blog. Recently I have been busy elsewhere – my work as a teacher with a new class of my own – has taken a lot of time and energy.

However, I have been thinking about writing my blog and the themes I would like to introduce this year. One of the main themes will be environmentally friendly projects and ideas. I would like to provide useful ideas for my readers and I hope that you will enjoy reading my blog this year as well.

Heli