Saunan rauhassa

Me rakentajat Vol. 3

Mökin rantasauna on nyt ollut käytössä syksystä alkaen ja edelleen nautin sen lämmöstä, rauhasta ja hiljaisuudesta. Kertalämmitteisen Aito-puukiukaan uunissa ei saunomisen aikana pala tuli, ei kuulu tulen huminaa, ei puiden ritinää. Lauteilla vallitsee syvä hiljaisuus, jonka yli vain oma hengitys kuuluu.

Rantasaunaa ei lämmitetä kiireessä eikä muiden töiden lomassa. Sen lämmitys vaatii aikaa ja sitoutumista. Puita kuluu, kun tulipesiä on kaikkiaan kolme: kiuas, lämminvesipata ja tuvan takka. Loppusyksynä saunan nurkalle saatiin myös kylpytynnyri, jonka kamina roihuaa välillä neljäntenä tulipesänä.

Kiramin kylpytynnyri on mieheni pitkäaikainen haave. Nyt vielä kipuamme tynnyriin keittiöjakkaran avulla, mutta keväällä sen ympärille rakennetaan terassi ja silloin tynnyriin voi pulahtaa varpasillaan sipsutellen suoraan saunasta.

Vesi tynnyriin lasketaan pumpun avulla järvestä. Vesi lämpenee tynnyrin kyljessä olevan kaminan avulla yllättävän nopeasti +35-37 asteiseksi ja pysyy pienen ylläpitotulen kanssa lämpöisenä koko saunomisen ajan. Vaati toki muutaman harjoittelukerran, että löysimme meille sopivan lämpötilan ja millaisella tulella ja vedolla sitä ylläpidetään.

Myssy näin talvella on must ja runsaasti juomavettä käden ulottuvilla, sillä niin saunominen kuin lämmin kylpy verottavat kehon nestettä. Olut, siideri tai kuohuva toki tuovat ihanaa ylellisyyttä kylpemiseen, mutta juomavettä ei saa unohtaa!

On hyvin taianomaista istua lämpimässä vedessä pimeässä, vain lyhtyjen valossa, kattona tähtitaivas (jos on selkeää), puiden humina ja satunnaiset luonnon äänet ympärillä.

Syksyn pimeiden alkaessa saimme vihdoinkin kauan postin matkassa kulkeneet valot mökin ja saunan väliselle kulkureitille.

Löysin nämä vanhanmalliset seinäkoukut Kansallismuseon museokaupasta jo kauan ennen kuin aloitimme saunan rakentamisen. Onneksi olivat vielä tallessa!

Takkatupaan hankittiin Karup Designin Roots futonsohva. Sen saa kätevästi tarvittaessa laskettua kahteen asentoon: lököttelypaikaksi tai lopulta sängyksi. Nukkumista ei ole vielä testattu, mutta kesällä se on varmasti kovassa käytössä, kun nuoriso vierailee mökillä.

Miehen metsästämä 12-piikkinenkin löysi lopulta paikkansa!

Saunomiseen meillä kuluu helposti 2-3 tuntia. Sen jälkeen on ihana pujahtaa takkatuvan lämpöön. Tupaa ei pidetä jatkuvasti lämpimänä eikä tilassa ole patteria. Tulikiven takka on näin talvisin oiva lämmitin. Pari pesällistä puita ja pikku tupa on suloisen lämmin ja koivulattialla voi huoletta olla paljain jaloin.

Löysin ihan sattumalta takan edustalle kauniit kivimosaiikit K-Raudan laattaosastolta. Olivat ilmeisesti jo jotain poistotavaraa, koska lojuivat syrjässä eikä niille löytynyt ensin hintaa. Vähän työlästä niiden kokoaminen oli, etenkin saumaaminen. Kokosin koko komeuden ensin muottilevyn päälle ulkona. Valmiita verkossa kiinni olevia mosaiikkeja mahtui levylle kaksi kokonaista, loput piti sijoitella ympärille yksitellen. Mutta nyt se on kaunis yksityiskohta pienessä tuvassa.

Takkatupaan ostimme Ikeasta kaapistot. Korkeassa nurkkakaapissa säilytetään futonsohvan petivaatteita ja matala kaapisto kätkee sisäänsä myös integroidun jääkaapin, astioita ja saunamökissä tarvittavia tavaroita. Oikealla on lavuaari ja hanakin odottaa vielä asennusta. Vesijohdoissa kulkee ns. kesävesi eli pumppaamme veden järvestä.

Takkatupaan löysin Söstrene Grenestä tammisen sarjapöydän, jonka pikkupöytiä voi kätevästi nostaa vaikka sohvan eteen saunan jälkeen herkuille ja virvokkeille. Sarjapöydän yläpuolelle on etsinnässä valaisin, jota en ole vielä löytänyt. Kunnon kristallikruunua olen ajatellut, mutta en tiedä . . .

Keväällä on edessä saunamökin ympäristön siistimistä. Saunan ja mökin välissä kasvaa useita pieniä kuusia, joista yhden veimme joulukuuseksi isovanhemmille ja toisen koristelimme valoilla omaksi iloksi saunan lauteilta katseltavaksi.

Kun valoa alkaa olla enemmän, käärimme taas hihat ja käymme varastorakennuksen kimppuun. Jotainhan sitä on kai aina puuhasteltava!

Paljon iloa ja inspiraatiota uudelle vuodelle 2021!

Maarit

Saunan uusi ilme

Kotisaunamme kiuas sanoi poks huhtikuussa. Saimme sähkömiehen käymään, ja diagnoosi oli tyly: vastukset menneet kiukaasta, ja uusi kiuas on järkevin vaihtoehto. Harvian kiuas lähti siis vaihtoon, ja mietimme, löytyisikö jostain laadukkaampaa kiuasta. Kiuas palveli noin viisi vuotta, toki saunoimme ahkerasti, joten kovalla käytöllähän se oli. Mutta siitä huolimatta – viisi vuotta on lyhyt ikä kiukaalle.

Lauteet menivät kauniisti jiiriin, mutta pienet palaset eivät pysyneet paikoillaan. Puhdistaminen oli hankalaa, koska ylälaude oli ruuvattu vahingossa kiinni runkoon.
Vanha sauna oli kivan näköinen mutta toimimaton. Kiukaasta on jo otettu kivet pois.

Vaihtoehtoisen kiukaan selvittelyssä ja pohtimisessa hujahti sitten hetki. Samalla heräsi ajatus saunan toiminnallisuuden parantamisesta sekä sen ulkoasun freesauksesta tummalla saunavahalla. Vaikka aiemmatkin lauteet olivat kivan näköiset, ne olivat äärimmäisen epäkäytännölliset. Ylälaude oli ruuvattu kiinni runkoon, joten sitä ei saanut nostettua tai irrotettua pesuun. Runkojen tukijalat muodostivat hankalasti puhdistettavan alueen saunan takaosaan. Saunan lattialle oli päässyt pinttymään kalkkisaostumia jalkojen ympärille, ja näitä saostumia oli hankala saada puhtaaksi. Harmitti.

Kesällä saunoimme mökillä, joten kotisaunan kuntoonlaitolla ei ollut siinä vaiheessa kiire. Tutkailin erilaisia kiuasvaihtoehtoja ja tykästyin Tulikiven mustaan Sumu-kiukaaseen, joka vaikutti laadukkaalta. Asia ratkesi vielä Tulikiven kiukaalle 6-0, kun kesän asuntomessuilla saimme Tulikiveltä mukavan tarjouksen kiukaasta. Tilasin kiukaan ja se saapui rahdilla Heinävedeltä <3. Voi ihanuus, ihan tuli hyvä mieli, kun sain kannatettua vanhan kotikonnun yrittäjyyttä. (Ensimmäisiä kesätyöpaikkojani oli Kerman Savi. Tulikivi osti sittemmin Kerman Saven ja yksi toimipisteistä – ja keraamisten uunien valmistus – sijaitsee edelleen Heinäveden tehtaalla).

Päätimme muuttaa keskilaudetta siten, että siihen rakennetaan siirrettävä, leveämpi runko, johon tarvitaan uudet laudepuut. Rautakaupassa selvisi, että emme enää saa mistään 86 mm levyistä lautaa. Tämä laittoi suunnitelmat uusiksi. Näin ollen jouduimme henkkimaan eri levyistä laudelautaa kuin aiemmin. Eihän se käynyt päinsä, että ylälauteet ovat kapeampaa lautaa kuin alalauteet. Puoliso räknäili laudelaudan leveyttä ja keskilauteen kokoa. Päädyimme 140 mm leveään laudelautaan, materiaalina haapa. Leveä haapalaude olikin kaunis! Hetkisen mietin vielä, raaskinko vahata mustalla komeat haapalauteet. Säilytimme mahdollisimman paljon, kuten ylälauteen vanhan, jo tummuneen rungon, joten vahakäsittely oli tarpeen yhtenäisen värityksen saamiseksi.

Saimme hyödynnettyä ylälauteiden rungon. Sinne lisättiin vielä yksi poikkipuu tukea antamaan.
Pitkä ja leveä lankku on rauhallisen ja konstailemattoman näköinen.
Ylälauteet valmiina. Selkeä ja rauhallinen leveä laudoitus sopii hyvin pieneen saunaan.
Keskilauteen leveä, yhtenäinen runko tuntuu antavan lisää tilaa pieneen saunaan. Lauteidenn värin erot näkyvät uudessa keskilauteessa ja jakkaran vanhoissa, tummemmissa laudoissa.
Nyt on keskilaude valmiina. Vanha jakkara kapeine lautoineen päätettiin uudistaa leveämmillä laudoilla, koska lautaa jäi juuri sopivasti jäljelle. Kuvassa vielä vanha, kapea lauta.
Ensimmäinen kerros mustaa Supi-saunavahaa. Vahasin lauteet ja rimat kahdesti.
Rimoitus tuo viimeisteltyä ilmettä ja valo siivilöityy pehmeämmin lauteiden alta.. Lisäsimme rimoitusta keskilauteen ja ylälauteen väliin sekä lauteiden alle kiukaan kohdalle.
Tummassa saunassa on tunnelmaa.

Varsin iloisia olimme, kun pääsimme vihdoin saunomaan! Tulikiven Sumu tuntuu antavan vahvat mutta lempeät löylyt. Saattaa olla, että sauna lämpiää jälleen lähes joka päivä.

Mietin vielä, pitäisikö myös saunan seinät käsitellä mustiksi. Kylpyhuoneessa on musta ja valkoinen kaakeliseinä ja klinkkerit ovat tummanharmaat, joten se voisi kyllä sopia. Mitä tuumit, olisiko sauna vielä tunnelmallisempi, jos seinätkin olisivat mustat?

Mukavaa viikonvaihdetta!

Heli xx