Äkässaivo ja Seitapahta

Saamelaisten muinainen pyhä paikka Äkässaivo löytyi Äkäsjoen varrelta noin kymmenen kilometrin päästä Äkäslompolosta pohjoiseen. Paikka on vaikuttava ja näkemisen arvoinen, ja Metsähallituksen päätöksellä suojeltu. Sinne on myös lyhyt patikointimatka, jonka taittaa vaikka pienempienkin lasten kanssa helposti. Saimme puhuttua poluille myös nuorison, olihan matka sinne ja takaisin tietojemme mukaan vain kolmisen kilometriä.

Patikointipolku johti aluksi mäntymetsän läpi.

Seurailimme välillä Äkäsjoen vartta.

Äkässaivo sijaitsee jäätikköjokien kuluttamassa kanjonissa, jyrkkäseinäisen kallion juurella. Harjanteen päällä on kota ja nuotiopaikka. Harjanteelta johtavat rappuset alas järven rannalle.

Äkässaivo on kirkasvetinen ja syvä tunturijärvi, jonka pohja erottui rannassa terävästi ohuen jääkerroksen läpi. Saivoihin liittyi uskomuksia ylösalaisesta saivokansan maailmasta. Saivojen uskottiin olevan kaksipohjaisia ja saivokansan asuvan alemman järven rannalla, ikäänkuin ylösalaisin meidän maailmaamme nähden.

Äkässaivon vieressä nouseva Seitapahta eli seitakivi on kymmenen metriä leveä ja parhaimmillaan kolmisenkymmentä metriä korkea kalliopaasi. Kuvat eivät tee paikalle oikeutta – korkeuseroja on haastavaa saada tallennettua, varsinkaan kun seisoo aivan kalliojyrkänteen vieressä. Näky on komea, eikä ihme, että Seitapahta ja Äkässaivo ovat saamelaisten vanhoja palvonta- ja uhripaikkoja.

Patikointipolku johdatteli myös vanhan kalkkikiven polttopaikan ohi.

Lyhyellä päiväpatikoinnilla emme pysähtyneet lounastamaan, vaikka matkan varrella olisi ollut tarjolla oiva nuotiopaikka ja kota. Suosittelen lämpimästi Äkässaivon kierrosta kaikille, jotka pystyvät kulkemaan välillä kapeaakin polkua. Jyrkkää rinnettä pääsi kulkemaan tukevia rappuja ylös tai alas, kiertosuunnasta riippuen. Lisää tietoa Äkässaivosta löytyy Luontoon-sivustolta tämän linkin takaa, klik.

Kirpeitä lokakuun päiviä!

Heli xx

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *