Aihearkisto: Kesäkoti – Summer Cottage

Huussi-vajaraksa edistyy

Kesäloman loppu häämöttää uhkaavasti, mutta onneksi mökillä huussi-vajaraksa alkaa olla mukavassa vaiheessa. Projektista kehkeytyi isompi kuin ajattelimme alunperin. Tämä johtui siitä, että mökin maasto asettaa omat haasteensa rakentamiselle. Aluksi valitsemaamme paikkaan, vanhan halkoliiterin ja huussin kohdalle, uutta ei voinut rakentaa. Maa oli kiviä täynnä ja osin kuin hetekka – notkui, notkui – ei siis perustuksille sopiva. Näin ollen valitsimme projektille sen ainoan tasaisen paikan mökkitontilta, johon rakentaa. Ja sekin asetti rajat vajan koolle – vajasta piti nääs tehdä isompi kuin suunnitelmissa. Isot kivet, joita ei mies- & naisvoimalla ja kangella pois saada, sanelivat paikan.

Aamu-usvaa mökin rannassa.
Varhainen lintu madon nappaa…
Aamuaurinko on vasta nousemassa.
Perustukset ovat tärkeimmät – ja niiden tekeminen vie paljon aikaa.
Mökkimme maasto on kivikumpua.
Kestopuuta vajan lattiaan. Sadesää keskeytti välillä raksahommat.
Huussin lattia syntymässä mökkilattialaudasta vajan kestopuulattian viereen.
Käsittelin vajan lattian Teknoksen Woodex Aqua Wood Oililla.
Sivuseinät nousevat. Taakse tulee ilmava rimaseinä.
Jouduin maalaamaan rakennusta osissa ”sateelta suojaan” -tyyppisesti.
Pidettiin välipäivä ja käväistiin Tuurissa. Sieltä löytyi sadetta pitävä uusi kattopressu.
Pikkuikkuna huussin puolella avaa näkymät myös järvelle.
Ja oven karmit paikalleen.
Ovi löytyi kierrätyskeskuksesta Jyväskylästä. Maalasin oven kalkkimaalilla. Katso Instan storysta minkä värinen ovi oli aiemmin!
Viimeisenä iltana aika oli käydä vähiin. Maalaushommat venyivät myöhään.
Iltahämärässä. Takaseinälle tulevat rimat, muutoin vuorilaudoitus alkaa olla paikallaan. Vielä puuttuu kunnon katto, mutta pressu saa nyt luvan kelvata hetken.

Pidimme yhden tärkeän välipäivän raksahommista. Alkaa nimittäin savu tulla korvista, jos koko loma on vain rakentamista. Sadepäivän iloksi suuntasimme mökiltä kohti Ähtäriä. Nuoriso odotti näkevänsä saukot ja ahman, mutta kumpiakaan emme tällä kertaa nähneet. Näimme kuitenkin pandat ja isot karhut, sekä koko joukon muitakin eläimiä.

Miten teillä on kesä mennyt? Onko tullut sopivasti lomailtua vai tuleeko projektit jo ulos korvista :)?

Mukavaa viikonloppua!

Heli

RAPATESSA ROISKUU

Varoitus! Tämä blogipostaus sisältää likaisia kuvia!

Vuosi sitten keväällä aloitettu rantasaunaprojektimme on edennyt sisätiloihin. Kesällä 2019 pystytimme Finnlamellilta tilatun 25 neliön hirsirungon, jossa saman katon alla, mutta erillisinä tiloina, ovat sauna ja pieni takkatupa. Saimme sen talveksi ns. sateelta suojaan, ja koronan aiheuttaman Uudenmaan eristyksen jälkeen huhtikuussa pääsimme taas jatkamaan viikonloppujemme urakointia. Toiveissa on, että ensimmäiset löylyt heitetään vielä kesälomamme aikana elokuussa. Mikä vuosi, se jääköön mainitsematta!

Kuten vuosikymmen sitten tehty mökkimme, rantasaunakin on rungon hirsiä lukuun ottamatta rakennettu itse. Olimme mieheni kanssa täysin aloittelijoita reilu 10 vuotta sitten emmekä ammattilaisiksi aiokaan tulla. Tapaamme sanoa toisillemme, että jos työn jälki ei jonkun silmää hivele, tulkoon ja tehköön paremmin. Tiedämme kyllä, missä ovat ne virheet ja pieleen menneet kohdat, mutta se kuuluu elämään. Mitään peruuntumatonta ei ole tapahtunut. Meille nämä rakentamispuuhat ovat pikemminkin opettavaisia matkoja, joissa samalla kehitetään henkistä ja fyysistä kanttia. Nähdään kättemme jälki ja konkreettinen tulos. Ja nauretaan yhdessä!

Rautavispilä porakoneessa on hiukan vatkainta raskaampi sekoitin.
Sopiva tasoitelaasti on kuin hyvin leivälle levittyvää tuorejuustoa.

En tiedä miksi, mutta minulle on alusta alkaen langennut esimerkiksi kaikki rappaustyöt. Yhdessä olemme rakentaneet molempien rakennusten perustukset, mutta minä olen sitten slammannut mökin kivijalan, saunan pilarit, ja kaikki harkkoseinät ja hormit sisätiloissa. Kun aikanaan mietin mökin saunanhormin käsittelyä, satuin näkemään silloisessa T.i.l.a. -ohjelmassa, kuinka takan hormi käsiteltiin upouudella Tikkurilan kivirouheella. Ihastuin siihen heti ja halusin kokeilla. Tunto Kivi, sävy musta Cabro, on mielestäni edelleen upea materiaali mökin saunan kiukaan takana hormissa ja harkkoseinässä. Se ei säiky kosteutta eikä löylyveden pisaroita, mutta ei sovellu suoranaiseen vesirasitukseen.

Valitsin saman materiaalin nyt uuteen rantasaunaankin kiukaan ja vesipadan hormiin. Vanhaa sävyä ei enää ollut, mutta tilalle oli tullut 25 uutta sävyä. Silloin kun tuote oli uusi, sävyjä oli vain muutama ja valmiina 10 litran purkeissa. Nyt Tunto Kivestä löytyy kaksi vakioväriä: vaalea kalkkikivi ja harmaa graniitti ja ne voidaan sävyttää siis vielä 25 eri väriin.

Tikkurilan Tunto Kivi on kivirouheesta tehty vesiohenteinen kivipinnoite, jonka voi sävyttää. Sen levittämiseen esim. hormin pintaan sopii parhaiten teräslasta (oik.) ja sen alle tulee maalata ensin kivirouheeseen sopiva alusmaali. Tässä Luja pintamaalin sävynä tussi ja välineenä pieni telarulla. Kun kivirouhe levitetään pintaan toisen kerran, sen voi vielä lopuksi hiertää muovihiertimellä (keskellä).

Tumman saunamme hormin sävyksi valitsin Atsuriitin (KP49 KPC). Koska kivirouheen alta kuultaa aina vähän alustan väri läpi, hormi on ensin pohjamaalattava. Ihan ensimmäiseksi tasoitin Schiedelin tuplahormin kuitenkin Weberin oikaisu- ja tasoituslaastilla. Ja ennen tasoituslaastia rapsutin puupalikalla hormin harkkojen saumoista yli pursuavat kuivat saumauslaastit. Ja sitten rautavispilä poraan ja mömmöä tekemään!

Minulle on jo kehittynyt näppituntuma, millaista on sopivan paksu laasti. Ei liian tymäkkää, mutta ei myöskään liian lirua. Pintojen rappaamisen oppii tehdessä. Kannattaa vaikka harjoitella ensin muutamaan irtonaiseen harkkoon, miten työ sujuu. Muurauslastaan sopiva määrä laastia, aloitus alhaalta ylöspäin noin 50 cm matka kerrallaan. Ei hötkyilyä, mutta ripeitä vetoja. Eikä haittaa, jos laastia putoilee maahan, se kuuluu asiaan. Rapatessa roiskuu aina!

Tässä nousemassa saunaan Schiedelin tuplahormi, kiukaalle ja vesipadalle.
Tasoite- ja oikaisulaastin levitys aloitetaan alhaalta ylöspäin.

Slammasin hormin vain kerran, mutta varauduin uusimaan, mikäli pinta jäisi vielä liian kuhmuraiseksi. Hormin 90 asteen kulmia sipistelin välillä sormin (rukkaset käsissä). En tiedä, miten ammattilaiset sen mahtavat tehdä.

Kun laasti oli kuivunut, rapsutin vielä puupalikalla pahimmat möykyt ja hormin kulmat tasaisiksi. Sitten pintaan Tikkurilan Luja pohjamaali, jolla varmistetaan, että varsinaiset käsittelyaineet pysyvät pinnassa. Sen jälkeen maalasin pohjasävyn, joka on Luja puolihimmeä pintamaali, sävy tussi. Molemmat tein pienellä maalitelalla. Tällä kertaa ylhäältä alaspäin edeten.

Ensin pintaan pohjamaali . . .
. . . sitten varsinainen maali halutulla sävyllä.
Puolihimmeä pintamaali, sävy tussi.

Ja sitten pääsin vihdoin käsiksi kivirouheeseen. Tikkurilan sivuilla sanotaan, että koska kivirouhe on luonnontuote, sen väri vaihtelee louhitun kivierän mukaan. Kun avasin 10 litran purkin, muistui mieleeni sama tilanne 10 vuoden takaa. Purkissa oleva maalimainen kivirouhe oli oudon vaalean harmaata, vaikka olin mielestäni ostanut mustaa. Silloin soitin oitis Tikkurilan maalilinjalle ja pelästyneenä kyselin, miksi väri on jotain ihan muuta kuin piti. Neuvoja rauhoitteli ja ohjeisti, että pinta kyllä kuivuessaan tummenee. Ja niinhän siinä kävi. Ja samoin kävi nytkin. Kannen alta paljastui taas vaaleanharmaata massaa, vaikka sävyn piti olla tummaa, lähes mustaa. Mutta niin vain sekin muuttui kuivuessaan toivotuksi sävyksi.

Myös kivirouhe on hyvä tasoittaa pintaan alhaalta ylös edeten, pieni alue kerrallaan teräslastaa käyttäen. Ensimmäisen kerran jälkeen pinnassa on vielä selviä ”kaljuja” kohtia eli vain musta pintamaali erottui siellä täällä. Mutta toinen kerros kivirouhetta peittää sitten lopullisesti kaikki pälvipaikat. Kun olin saanut hormin yhden sivun käsiteltyä toiseen kertaan, hiersin pintaa vielä muovisella hiertimellä ja sillä sain myös kulmat siisteiksi. 10 litran pönikkä riitti kahteen käsittelykertaan juuri ja juuri. Vaikka kuinka pihistelin ainetta, vasemman kyljen alaosaan jäi pienet, kivettömät laikut, mutta sen eteen tuleekin vesipata eikä pienet virheet sieltä erotu.

Tunto Kivi -massa levitetään myös teräslastalla alhaalta ylöspäin.

Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Nyt on vaan oltava varovainen, ettemme kolhi pintaa, kun rakennamme lattiaa ja lauteita ja kuljetamme sisään puutavaraa. No, joku kolhuhan sinne kuitenkin tulee, me kun emme ole ammattilaisia!

Kesäisin rakennusterveisin,
Maarit

kesäkodin sata ja yksi projektia

Tämä yllä oleva kuva kuvaa parhaiten tämänhetkistä tilannetta mökillä. Raksa on kesken ja projekteja pukkaa turhan monta samaan aikaan. Suorastaan olisi sata ja yksi projektia, joista mahdollisesti kiireellisin on työn alla ja muut jonossa tai jo vaiheessa. Tämän kesän yleissävy on kuitenkin aivan muista syistä haikea ja surullinen. Oma rakas läheinen on sairastunut vakavasti, ja tämä on vanginnut ajatukset vahvasti tänä kesänä. Näillä mennään, ja päivä kerrallaan elellään.

Olin sitä mieltä (ja olen edelleen), että tarvitsemme hyvän ja toimivan kompostoivan käymälän mökille. Aiempikin käymälä toimii samalla periaatteella, mutta se on puolisotoiminen, eli puoliso tyhjentää vähän väliä kompostiin tuoreehkot jätökset huussista sekä hoitaa urean purkista ensin seisomaan ja sitten laimennettuna kasveille. Eikä huussin hajuttomuus yllä nykystandardeihin (ihan vaan kaverin puolesta ajattelin, terkut M-A:lle!).

Toivoin siis ulkovessaa, joka olisi hajuttomampi, jonne kehtaisi vieraatkin ohjata hädän tullen ja jossa kompostointi voisi tapahtua jo suoraan ilman tätä tuoretuotteesta kompostiin -välivaihetta. Toki kompostikäymälänkin tuotokset voi joutua vielä kompostoimaan välikompostissa, mutta tämä tuotos on jo osittain kompostoitunutta ja rakenteeltaan multamaista.

Mursketta on tilattu tien päähän, ja sitä pitäisi levitellä sekä tien pohjaksi (tieprojekti) että rakennusprojektien tarpeeseen. Puupöllejä on vaikka naapurille jakaa, ja halkomista riittäisi puolelle suvulle tehtäväksi (halkoprojekti). Yksi projekteistamme onkin halkoliiteri (raksaprojekti). Pistin stopin vanhalle halkoliiterille, jonne sai kontata hakemaan puita. Ei enää, kiitos. Päätimme yhdistää nämä kaksi tarvetta, halkoliiterin ja ulkohuussin, ja purimme vanhan halkovajan sekä yhden vanhan huussin (joka oli enempi puutarhavajakäytössä), ja kärräsimme auton perässä kuorman kaatikselle.

Halkoprojekti odottelee tekijäänsä. Yhden päivän projekti oli tuo taustalla näkyvä halkopinon kasaaminen. Se kun oli väliaikaisesti sillä ainoalla tasaisella kohdalla, johon halkovajan voi rakentaa.

Yritimme ensin pohjustaa vanhan halkoliiterin ja huussin paikalle uutta, mutta jouduimme toteamaan, että maaperä ei ollut tarkoutukseen sopivaa. Yritettyämme kaivalla käsivoimin sekä erilaisilla vinssivirityksillä isoa kiveä rakennuksprojektimme tieltä, jouduimme lopuksi luovuttamaan – ei tähän paikaan perustuksia tehdä.

Suunniteltu rakennuspaikkamme olikin kivikumpu. Parin päivän kiviennostourakan jälkeen jouduimme luopumaan ajatuksesta rakentaa tälle kohdalle halkovaja ja huussi.
Löysimme hieman tasaisemman rakennuspaikan, tosin joka puolella tonttia olevat isot kivet asettavat omat haasteensa rakennusprojekteille.

Innoissani menin sitten ja pistin alkukesästä päreiksi myös vanhan ja lahonneen kaivokatoksen (ihan oikeasti, se hajosi lähes itsestään – ovi jäi jo käteen), ja kaivon kansi odottelee edelleen jämäkämpää ratkaisua väliaikaisen suojan tilalle (kaivonkansiprojekti).

Ja millähän minä rauhoittelen mieltäni ja harrastan zeniä? No tietysti neulomalla. Toivemallini kesäneuleprojekti on toteutunut, ja etten aivan ennättäisi vain harrastaa rauhoittavaa ja meditatiivista puikkojen kilistelyä, lupauduin testineulomaan yhden neuleen amerikkalaiselle neulesuunnittelijalle vähän tiukemmalla aikataululla. Olenkin saanut aikani kuluksi opiskella englanninkielisiä neuleohjeita ja neuletekniikkaselityksiä Youtubesta ;D.

Tämä ei ole testineuleeni vaan vähän vaiheessa oleva Love Note -neulepusero, jonka on suunnitellut Tin Can Knits.
Yritit ruukuissa.

Istun siis välillä kilistelemässä puikkoja ja ihmettelen kaikkia näitä projekteja kesäparatiisissamme…

Miten kesä on sujunut, pukkaako teilläkin projekteja vai oletteko saaneet myös rentouduttua ja nautittua kesästä?

Aurinkoa ja lämpöä (kohtuudella), toivon!

Heli xx

Mansikoita mummille – ja muitakin istutusideoita

Tulin käymään äidillä, ja pari päivää olemme pidelleet helteitä mökillä. Keskusta-asunnossa on kuuma, mutta onneksi on tämä pakopaikka: mökki ihanassa järvi-Suomessa!

Koska olen heikkona kukkiin, ei tästäkään reissusta selvitty ilman istutuksia. Kaikki lähti kuitenkin siitä, että äidin varastoista löytyi isoja lasipurkkeja (ja mitähän näihin on aikoinaan hillottu? Hilloja, sieniä, kurkkuja – ihan mitä vaan!), sekä pari käytöstä poistunutta alumiinista kahvikakkuvuokaa.

Käväisin aamulla Malisen puutarhamyymälässä, ja löysin mukaani ennestään tuttuja kasveja ja yhden uuden kukkatuttavuuden. Sekä tietysti suloisia, pieniä mansikan taimia.

Mökillä kukkivat lupiinit.
Äidin kukkapenkistä kurkottaa akileija.
ÄIti saa mansikat mukaansa kerrostaloasunnon parvekkeelle. Lämpimällä, lasitetulla parvekkeella ne kukkivat ja kypsyvät hyvin.
Ensin vähän salaojakiviä pohjalle.
Sitten pienet mansikantaimet ja multaa.
Isompaan vuokaan löytyi belliksiä, kaunokaisia, sekä vähän jo nuutuneita lobelioita. Kyllä ne siitä virkoavat kohta.
Mäkille sopivat ruokapöydän kukkaset kasvavat käytöstä poistetussa kakkuvuoassa.
Suurimpaan hillopurkkiin pääsi ihana kukkanen, nimittäin tulikellukka, ”Geum coccineum ´Borisii'”.
Kerrassaan ihastuttava yksilö! Täytyy seurata tarkasti, miten kasvi selviää auringossa. Kastelua varmasti kaipailee.
Tulikellukka onkin minulle uusi tuttavuus!
Tämä koristaa kummasti huussin kulmaa.
Myös maksaruoho pääsi purkkiin, ja pienimpään purkkiin keräsin kauniita kiviä rannalta.
Toiseksi suurimpaan hillopurkkiin päätyi maksaruoho. Se ainakin viihtyy lämpimässä ja kestää myös ajoittaista kuivuutta, kivikkokasvi kun on.

Olin kovasti ilahtunut, että puutarhamyymälässä on vielä tarjolla laaja valikoima kesäkukkia ja kasvien taimia keittiöpuutarhaan. Vieläkö sinä haet kasveja istutuksiin, vai joko on kiintiö täynnä?

Mukavia kesäkuun päiviä!

Heli xx

SILLI + MANSIKKA = JUHANNUS

Mansikkapannari grillissä vaniljajäätelön kanssa on varmasti kaikkien juhannusjuhlijoiden suosikkijälkkäri.
Juhannusperinteitä. Äidiltä opittu sillimössö äidin vanhassa Finelin silliastiassa.

Lapsena en ymmärtänyt ollenkaan, miksi aikuiset pitivät niin hurjasti sillistä. Sitä syötiin lapsuudessani kotona ja isovanhemmilla niin jouluna, vappuna kuin juhannuksenakin. Etenkin juhannusta odotellessa mummini aina puhui uudesta sillistä ja sillilaivaa odotettiin hartaasti.

Jossain vaiheessa nuoruusvuosia äitini tekemä hapankermassa maustunut silli alkoi maistua minunkin suussa, ja nykyisin meillä ei vietetä juhlapyhiä ilman tuota sillimössöä. Sillä nimellä opin sitä kutsumaan ja sillä nimellä se näyttää kulkevan äidiltä tyttärelle, tyttärentyttärelle ja tutuille. Ja nyt on taas sen aika; sillimössöä uusien pottujen kanssa juhannuksena! Minun sillini tosin tulevat lähikaupasta valmiina fileinä vakuumipakkauksessa. Helppoa ja kätevää.

Sillimössön resepti on saattanut muuttua vuosien saatossa ja minun versiossani on melkein aina dijonsinappia. Makua voi vaihdella erilaisilla hapoilla ja lisäämällä pippureita ja yrttejä. Myös kaprikset sopivat tähän mainiosti. Mössön voi haudata creme fraicheen, kermaviiliin tai turkkilaiseen jugurttiin. Mitä nyt sattuu olemaan jääkaapissa. Kaikki käy!

Juhannukseksi kaupoissa on tarjolla jo tuoreita mansikoita, kotimaisia kasvihuonemansikoita ja vähän kauempaa kuljetettuja. Tähän juhannuksen jälkkäriin sopii hyvin mansikka kuin mansikka, sillä ne pehmitetään voissa valurautapannussa grillipannarin täytteeksi ja maustetaan kardemummalla. Päälle kunnon vaniljakermajäätelöä ja suven ihanin jälkiruoka on valmista!

Sillimössö

4:lle pieneksi alkuruuaksi uusien perunoiden kaveriksi

2 sillifileetä
2-3 kovaksi keitettyä kananmunaa
2-3 kesäsipulia varsineen
nippu tilliä
1,5 dl creme fraichea, smetanaa, kermaviiliä tai turkkilaista jugurttia
1-2 rkl dijonsinappia
mustapippuria, rosépippuria tai viherpippuria rouhittuna
2 rkl jotain happoa: sitruunanmehua, valkoista balsamicoa, valkoviinietikkaa tai näiden yhdistelmiä
1 tl sokeria
(1-2 rkl kapriksia)

Pilko sillifileet pieniksi kuutioiksi kulhoon. Hienonna keitetyt kananmunat, sipulit varsineen ja tilli ja lisää sillin joukkoon. Lisää creme fraiche, sinappi, rouhittu pippuri, happo, sokeri ja halutessasi kaprikset hieman hakattuina ja sekoita kaikki tasaiseksi mössöksi. Maista, kaipaako seos enemmän happoa tai jotain muuta makua. Laita sillimössö kylmään vetäytymään muutamaksi tunniksi.

Mansikkapannari grillissä

Tarvitset halkaisijaltaan 24 cm valurautapannun ja paksut patakintaat!

4-5 dl mansikoita
1-2 persikkaa tai nektariinia (maistuu ihanalta ilman persikoitakin)
3 dl kevytkermaa tai kuohukerman ja maidon sekoitusta
3 kananmunaa
¾ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa
ripaus suolaa
2 dl vehnäjauhoja
2 + 2 rkl voita
tomusokeria

Perkaa ja puolita mansikat. Puolita persikat, poista kivi ja pilko paloiksi.
Sekoita kerma, kananmunat, sokeri ja mausteet, lisää vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Sulata pari ruokalusikallista voita ja lisää taikinaan.
Laita valurautapannu kuumaan grilliin ja sulata siinä pari ruokalusikallista voita. Lisää mansikat ja persikat ja paista käännellen 5 minuutin ajan.
Laske grillin lämpöä ja kaada taikina mansikoiden ja persikoiden päälle. Sulje grillin kansi ja anna kypsyä noin 15 minuuttia. Tarkista välillä, ettei pannari kuohu yli reunojen tai tummu liiaksi pohjasta.
Pöllyttele päälle tomusokeria ja tarjoa vaniljakermajäätelön kanssa.

Aurinkoista suvenjuhlaa ja makoisia juhannusherkkuja toivotellen,
Maarit

KESÄHERKUT PURKISSA

Raparperi-minttuchutney, raparperihillo ja kuusenkerkkäsiirappi

Olen täysin hurahtanut purkkiruokaan. Siis herkkuihin purkissa. Tyhjiä lasipurkkeja kansineen on useissa paikoissa kotona ja mökillä. Miehen suureksi kiusaksi ja ihmettelyn aiheeksi. Mutta kun koskaan ei voi olla varma, milloin ja mitä kivaa niihin voi säilöä ja hillota.

Nyt voi vielä tallettaa purkkiin vaikka raparperia suolaisten ja makeiden ruokien lisukkeeksi. Raparperi-minttuchutney sopii lihan, kanan kuin kalankin kyytipojaksi. Sitä voi lusikoida hampurilaisen tai hot dog -sämpylän väliin. Perus grillimakkarakin saa hienostuneemman statuksen, kun sen tarjoaa chutneyn kanssa. Raparperihillo taas saa tässä versiossa mausteeksi vaniljaa ja teetä. Minä käytin tuttua Earl Greytä ja hillo sai siitä vienon bergamotin maun.

Nyt on myös viimeinen hetki kerätä talteen kuusenkerkkiä ja valmistaa purkkiin kerkkäsiirappia. Makeaa, tummanpunaista siirappia on ihana lusikoida niin kesällä kuin talvella jäätelön tai marjapiiraiden päälle. Muista, että kuusenkerkkien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan!

Raparperi-minttuchutney

Raparperi-minttuchutney sopii myös grillimakkaran kyytipojaksi. Se tuo vaihtelua sinapille ja ketsupille.

Noin 7-8 dl raparperia paloiteltuna
1 rkl oliiviöljyä
1 iso tai 2 keskikokoista sipulia
1 tl neilikoita
1 tl kuivattua chiliä
1 tl kardemummaa
1 appelsiinin raastettu kuori ja mehu
1 dl valkoista balsamicoa tai valkoviinietikkaa
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria rouhittuna
1 dl tuoretta minttua hienonnettuna

Kuori ja paloittele raparperit. Kuori ja hienonna sipulit. Laita neilikat suljettavaan teesihtiin tai kääräise harsosta niille maustepussi.
Kuumenna kattilassa öljy ja lisää sipulit, chili, kardemumma ja appelsiinin raastettu kuori. Kuullota pehmeiksi.
Lisää raparperit, appelsiinin mehu, balsamico, neilikat, sokeri, suola ja pippuri. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia ja sekoittele välillä. Lisää lopuksi hienonnettu minttu ja poista neilikat.
Purkita kuumana noin 5 dl:n vetoiseen purkkiin. Chutney säilyy viileässä useamman kuukauden.

Teellä maustettu raparperi-vaniljahillo

Noin 5 dl raparperia paloiteltuna
0,5 dl vettä
1 rkl teetä, esim. Earl Greytä
1 vaniljatanko
puolikkaan sitruunan mehu
0,5 tl suolaa
2,5 dl hillosokeria

Laita tee suljettavaan teesihtiin tai teen haudutuspussiin. Kiehauta kattilassa vesi, lisää tee, raparperit, halkaistu vaniljatanko, puolikkaan sitruunan mehu ja suola. Kun seos taas kiehuu, lisää hillosokeri. Keitä noin 10 minuuttia välillä sekoitellen. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois. Poista lopuksi teepussi tai -sihti ja purkita kuumana.

Kuusenkerkkäsiirappi

Noin 0,5-1 l kuusenkerkkiä
vettä
noin 2-3 dl sokeria

Huuhtele kerkät ja laita kattilaan. Kaada päälle vettä niin, että kerkät kunnolla peittyvät. Liota yön yli. Keitä seuraavana päivänä kerkkiä noin 1,5-2 tuntia. Siivilöi neste ja laita takaisin kattilaan. Lisää sokeri. Jos nestettä on noin 0,5 l, sokeria voi olla 2,5 dl. Keitä noin tunti tai enemmän, kunnes neste on muuttunut siirappiseksi ja punaruskeaksi. Purkita kuumana.
Tarjoa kerkkäsiirappia jäätelön, marjojen tai rahkaruokien kanssa. Se sopii hyvin myös riistaruokien lisäkkeeksi.

Nyt suut makeaksi, katse aurinkoon ja nautitaan kesästä!

Maarit

Mökin kesäkukat

Keski-Suomessa mökillä kesä on viikon-pari myöhemmässä kuin Uudellamaalla. Se näkyy myös kesäkukkatarjonnassa. Espoosta en enää löytänyt orvokkeja, mutta täältä niitä löytyi! Siispä ostin orvokkeja myös kotiin vietäväksi :).

Tulimme mökille lauantai-iltana, ja nyt on vierähtänyt jo viikko lomalla. Puoliso tekee töitä vierashuoneessa, ja päivät näyttävät hänellä täyttyvän videopuheluista ja palavereista. Olen onneksi päässyt mukavasti jo lomalle – äänikirjat kertovat tarinoita kuulokkeista, puikot helisevät ja sorkkarauta soi! Paljon on tekemistä ja rempattavaa myös tänä kesänä, mutta kaikkein nautinnollisinta on aina päästä istuttamaan kesäkukkia.

Vaajakoskella S-marketin parkkipaikalla on tarjolla laadukkaita puutarha Suokukkien kesäkukkia. Sieltä olen ostanut kesäkukat viime vuosina. Yleensä setti on selvä; pelakuut, pari murattia ja marketat, ei muuta. Mutta tänä kesänä mukaan tarttui myös lobelioita, orvokkeja, neilikoita, muratteja ja maahumalaa. Mitä ihmettä!

Sekalainen sakki siis, mutta väritys on selvä: valkoista ja pinkkiä. Istutusastioiksi löytyy aina kukkalaatikoiden ja -ruukkujen lisäksi kastelukannu, vanhoja kattiloita, ämpäreitä ja tausoja – mitä vaan käytöstä poistettuja säilyttimiä. Näillä siis mennään tämä kesä.

Mitkä ovat sinun suosikkikesäkukkasi, vai vaihteletko vuosittain valikoimaa ja kokeilet uusia tuttavuuksia?

Heli

Mökkisaunan eteisen pintaremontti – ja kuinkas sitten kävikään

Heippa ja mukavaa viikonvaihdetta!

Toivottavasti arki koronakaranteenissa on sujunut hyvin. Itse olen huomannut työpäivien venymistä ja työn ja vapaa-ajan vahvaa hämärtymistä. Uusien työtapojen käyttöönotto oli meille opettajille iso ponnistus ja vei aikaa ja energiaa – lähiopetuksen siiräminen täysin etäopetukseksi – mutta onnistui todella hyvin. Omat digitaidot ovat onneksi vahvat, mutta oppilaiden etäneuvominen eri härpäkkeiden ja sovellusten käyttöön vaati aikaa. Olen iloinen siitä, miten hienosti oppilaani ovat tsempanneet ja oppineet koko ajan. Ensi torstaina palataan kouluun ja sitten vielä vähän kerrataan tärkeimpiä. Iso ponnistus vaati voimia ja aikaa, mutta kenties nyt jo vähän helpottaa. Toiveena on, että tiukan kevään jälkeen pääsisi vielä terveenä hyvin ansaitulle kesälomalle.

Aiemmassa blogipostauksessani kerroin mökkisaunamme ulkoremontista, linkki. Punainen saunamökki muuttui mustaksi ja mietin, kumpi on kivempi väri. No, musta on uusi musta, ja saunamökki sulautuu nyt hienosti maisemaan. Oikeasti en voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen.

Loppukesästä sain myös saunan eteisen pintaremontin hyvälle mallille. Eteisen seinät on verhoiltu mäntypaneeleilla, jotka on alun perin lakattu. Lakka on vuosikymmenten saatossa haristunut ja kulunut pois, ja mielessäni oli kellastuneiden ja tummuneiden seinäpintojen raikastaminen vaaleammiksi. Tässä ensin kuvia saunan eteisestä ennen remonttia.

Saunan eteinen on valoisa, ikkunat avautuvat järvelle, josta loimottaa lämmin iltapäivän aurinko. Mietin, tuleeko tilasta liian kirkas, jos käsittelen kaikki seinät vaalealla paneelivahalla. Vanha paneeliseinä on myös omalla tavallaan kaunis, joten päätin jättää osan seinästä käsittelemättä.

Valitsin seiniin Bloom-paneelivahaa, joka jättäisi puun syyt kauniisti näkyviin. Pohjatyöksi ajattelin riittävän loppujen, mahdollisten lakkajäämien hankaamisen teräsharjalla ja karhunkielellä. Eihän lakkaa ollut edes paljon jäljellä, siellä täällä lakkajäämiä. Kerron, kuinka kävi.

Kevyen teräsharjauksen ja hionnan jälkeen käsittelin paneelit vahalla. Valitsin sävyksi vaaleimman saatavilla olevan sävyn. Muistelin ensin, että sävy olisi ollut Vanilja, mutta purkissa lukee kyllä Poutapilvi. Hengittävä ja pesunkestävä, luvattiin tuoteselosteessa. Kertavahaus riittää, kellastuneet kahdesti, sanottiin.

Jätin saunan puoleisen, auringonpaahteisen seinän alkuperäiseen kuosiin. Vanha lasiteline toimii saunajuomien säilytyksessä. Majakkataulu löytyi Ikeasta.
Katto kaipasi kaksi käsittelykertaa ja taittaa pieneen tilaan paljon valoa.
Avattava istuimen kansi jäi alkuperäiselle, hyväkuntoiselle lakkapinnalle.
Kestin tehtaiden pullolaatikko on saatu ihanilta sukulaisilta lahjaksi. Arjen kauneutta halkojen säilytykseen!
Katto, takaseinä ja ulkoseinä saivat vahakäsittelyn vaaleaksi. Aurinko porottaa eniten saunan puoleiselle seinälle, jonka jätin käsittelemättä.
Vaalea panelointi näkyy ensimmäisenä sisäänkäynnissä. Uusi muovimatto löytyi Hemtexin kesäalesta ja peittää kuluneen lattian, kunnes aika on hioa ja maalata sekin.
Kokeilin pellavaverhoja ikkunoihin, mutta loppupeleissä luovuin ideasta. Järvinäkymä on kaunein ilman turhia krumeluureja.

Eteisen lattian hionta ja maalaus jäivät odottamaan tulevaa kesää. Haasteena lattian maalaamisessa on se, että sauna lämpiää mökillä joka päivä. Ja kunnollisen, pitävän ja suojaavan lattiamaalin kuivuminen voi kestää jopa pari viikkoa – ainakin jos käyttää Betolux-tyyppistä, kestävää lattiamaalia. Jos sinulla on vinkata joku hyvä lattiamaali, joka kestää kosteutta ja kuivuu nopeammin, otan vinkit mieluusti vastaan!

Saunan oven ulkopuoli sai Annie Sloanin harmaan kalkkimaalin pintaansa.

Mitä maksoi?

Bloom-paneelivahan litrahinta on noin 40 e. Puoli litraa riittää 6 m2 käsittelyyn, kertoo tuoteseloste. Riippuen käsittelyjen määrästä (kerran tai kahdesti), tästä voi laskea tarvittavan litramäärän. Katon käsittelin kahdesti, ja käytin yhteensä kaksi puolen litran purkkia vahaa. Kokeilin kellastumiin toista kerrosta vahaa, mutta lakka puski siitä huolimatta läpi.

Miten sujui?

Vaha on hyytelömäistä ja levittyy varsin hyvin siveltimellä. Hyvä tuuletus käsittelyä tehdessä on tärkeää, ja pidin työskennellessäni ulko-oven avoinna koko ajan. Pohjakäsittely (vanhan lakan poisto) olisi vaatinut enemmän tekemistä. Huomasin, että joissakin kohdissa vanha, kellertävä lakka pukkasi pintaan. Katon vahaus onnistui parhaiten ja se näyttää tasaisen vaalealta.

Vaalea vahakäsittely sopii parhaiten käsittelemättömälle puulle, vaikkapa uuden hirsipinnan käsittelyyn. Tähän kohteeseen olisin valinnut tällä tiedolla vaikkapa valkoisen tai vaaleanharmaan kalkkimaalin, joka on todella kiitollinen ja sopii lähes pintaan kuin pintaan. Voi olla, että joku päivä kokeilenkin vielä kalkkimaalia vahan päälle. Mutta seuraavaksi olisi lattian hionta ja käsittely.

Voi että odotan kesää ja mökille pääsyä! Kun auton lastaa etelässä täyteen evästä ja vettä, mökillä Keski-Suomessa voi viipyä koronakaranteenissa muita näkemättä vaikkapa viikon. Kesää odotellessa, tsemppiä ja kärsivällisyyttä – kyllä tästä yli päästään, tavalla tai toisella.

Heli

Mökkisaunan remontti – black is the new black

Näin helmikuussa on mukava muistella mennyttä mökkikesää. Yksi viime kesän remonttikohteista oli mökkisaunan ulkomaalauksen viimeistely. Se jäi vähää vaille valmiiksi, kun edellisenä kesänä vasara putosi väsyneen kädestä ja muutaman rimalaudan asennus hankaliin paikkoihin sai jäädä odottamaan parempaa hetkeä.

Meillä on puolison kanssa vähän erilaiset tyylit tehdä hommia. Minä teen vaikka hampaat irvessä viimeiseen väsyneeseen hetkeen ja nakuteltuun naulaan ja haluan saada kaiken valmiiksi, kun taas puoliso ymmärtää yleensä viisaana lopettaa ajoissa :D. Sieltähän se valmistui, ja hyvä siitä tuli.

Aiemmin punamullan värisestä laudoituksesta irtosi väriä, kun saunan jälkeen vilvoittelimme seinään nojaillen. Maalausväli oli siis päässyt varsin pitkäksi. Ulkonäöstään huolimatta saunan vuorilautojen maalina ei ollut käytetty perinteistä punamultamaalia,. Niinpä valitsimme tähänkin rakennukseen aiemman maalikerroksen päälle sopivan Tikkurilan Pika-Teho -maalin.

Vähänkös jänskätti, miltä lopputulos näyttää, sillä olihan tuo perinteinen punainen myös kaunis. Nyt sauna on maalattu samalla Tikkurilan maalin sävyllä (hiilenmusta 564X) kuin vierashuone, joka sijaitsee vähän ylempänä tontilla. Värisävyä ei löydy enää virallisesta värikartasta, mutta nohevat rautakaupan myyjät osasivat ne sekoittaa vanhan värinumeron perusteella.

Siinä se nyt nököttää rannassa, tummana ja skarppina. Eikä paljon huutele itsestään etemmäs vaan maastoutuu varsin mukavasti kesällä leppien joukkoon. Vain valkoiset ikkunanpuitteet erottuvat etemmäs. Laiska rapsuttelija kun olen, maalasin saunan oven suuremmitta pohjatöittä Annie Sloanin vaaleanharmaalla kalkkimaalilla. Saa nähdä, miten se pysyy talven yli. Toistaiseksi se on pitänyt pintansa varsin hyvin.

Saunan lauteiden sekä saunan lattian uusiminen ovat mahdollisesti tulevan kesän projekteja, samoin kuin mökkikaivon tyhjennys ja korjaus. Onpa tässä tulossa vielä monenmoista mihin tarttua, ja näistä vähiten kiireellisenä mökin vuorilautojen maalaus (ehkäpä sitä seuraavana kesänä!).

Saunaeteisen ehostus oli myös viime kesän projekteja. Siitä lisää vielä tuonnempana. Täällä etelässä on lomaviikko, niin vihdoin on aikaa naputella konettakin välillä. Miten on, odottaako sinuakin remonttikesä? Olisi hauska kuulla, minkä projektin pariin aiot seuraavaksi ryhtyä!

Renovation projects are never ending! Our cottage sauna needed desperately some fresh paint and we finished our painting project last summer. We decided to paint it dark and beautiful ”Danish” black. What do you think, which one you prefer, black or red? The old red was a nice colour as well!

Heli xx

Hyvää alkavaa vuotta 2020!

Uudenvuoden aattona lämmitin saunan mökillä. Samalla ennätin vangita muutaman valoisan (ja vähemmän valoisan) hetken kameralla. Pilvet väistyivät hetkeksi matalalle nousseen auringon edestä. Mikä valo!

Hyvää alkavaa uutta vuotta ja vuosikymmentä! Toivottavasti se tuo enemmän valoa ja iloa sekä voimia kohdata väistämättä eteen tulevia haasteita. Uudenvuoden lupaukseni on (yritän uskaltaa!), etten lakkaa unelmoimasta. Mikä on sinun voimakeinosi uuteen vuoteen?

With these images from our summer cottage I want to wish you all a Happy New Year. Keep on dreaming – and may the force be with you!