Aihearkisto: Kesäkoti – Summer Cottage

Mökkisaunan eteisen pintaremontti – ja kuinkas sitten kävikään

Heippa ja mukavaa viikonvaihdetta!

Toivottavasti arki koronakaranteenissa on sujunut hyvin. Itse olen huomannut työpäivien venymistä ja työn ja vapaa-ajan vahvaa hämärtymistä. Uusien työtapojen käyttöönotto oli meille opettajille iso ponnistus ja vei aikaa ja energiaa – lähiopetuksen siiräminen täysin etäopetukseksi – mutta onnistui todella hyvin. Omat digitaidot ovat onneksi vahvat, mutta oppilaiden etäneuvominen eri härpäkkeiden ja sovellusten käyttöön vaati aikaa. Olen iloinen siitä, miten hienosti oppilaani ovat tsempanneet ja oppineet koko ajan. Ensi torstaina palataan kouluun ja sitten vielä vähän kerrataan tärkeimpiä. Iso ponnistus vaati voimia ja aikaa, mutta kenties nyt jo vähän helpottaa. Toiveena on, että tiukan kevään jälkeen pääsisi vielä terveenä hyvin ansaitulle kesälomalle.

Aiemmassa blogipostauksessani kerroin mökkisaunamme ulkoremontista, linkki. Punainen saunamökki muuttui mustaksi ja mietin, kumpi on kivempi väri. No, musta on uusi musta, ja saunamökki sulautuu nyt hienosti maisemaan. Oikeasti en voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen.

Loppukesästä sain myös saunan eteisen pintaremontin hyvälle mallille. Eteisen seinät on verhoiltu mäntypaneeleilla, jotka on alun perin lakattu. Lakka on vuosikymmenten saatossa haristunut ja kulunut pois, ja mielessäni oli kellastuneiden ja tummuneiden seinäpintojen raikastaminen vaaleammiksi. Tässä ensin kuvia saunan eteisestä ennen remonttia.

Saunan eteinen on valoisa, ikkunat avautuvat järvelle, josta loimottaa lämmin iltapäivän aurinko. Mietin, tuleeko tilasta liian kirkas, jos käsittelen kaikki seinät vaalealla paneelivahalla. Vanha paneeliseinä on myös omalla tavallaan kaunis, joten päätin jättää osan seinästä käsittelemättä.

Valitsin seiniin Bloom-paneelivahaa, joka jättäisi puun syyt kauniisti näkyviin. Pohjatyöksi ajattelin riittävän loppujen, mahdollisten lakkajäämien hankaamisen teräsharjalla ja karhunkielellä. Eihän lakkaa ollut edes paljon jäljellä, siellä täällä lakkajäämiä. Kerron, kuinka kävi.

Kevyen teräsharjauksen ja hionnan jälkeen käsittelin paneelit vahalla. Valitsin sävyksi vaaleimman saatavilla olevan sävyn. Muistelin ensin, että sävy olisi ollut Vanilja, mutta purkissa lukee kyllä Poutapilvi. Hengittävä ja pesunkestävä, luvattiin tuoteselosteessa. Kertavahaus riittää, kellastuneet kahdesti, sanottiin.

Jätin saunan puoleisen, auringonpaahteisen seinän alkuperäiseen kuosiin. Vanha lasiteline toimii saunajuomien säilytyksessä. Majakkataulu löytyi Ikeasta.
Katto kaipasi kaksi käsittelykertaa ja taittaa pieneen tilaan paljon valoa.
Avattava istuimen kansi jäi alkuperäiselle, hyväkuntoiselle lakkapinnalle.
Kestin tehtaiden pullolaatikko on saatu ihanilta sukulaisilta lahjaksi. Arjen kauneutta halkojen säilytykseen!
Katto, takaseinä ja ulkoseinä saivat vahakäsittelyn vaaleaksi. Aurinko porottaa eniten saunan puoleiselle seinälle, jonka jätin käsittelemättä.
Vaalea panelointi näkyy ensimmäisenä sisäänkäynnissä. Uusi muovimatto löytyi Hemtexin kesäalesta ja peittää kuluneen lattian, kunnes aika on hioa ja maalata sekin.
Kokeilin pellavaverhoja ikkunoihin, mutta loppupeleissä luovuin ideasta. Järvinäkymä on kaunein ilman turhia krumeluureja.

Eteisen lattian hionta ja maalaus jäivät odottamaan tulevaa kesää. Haasteena lattian maalaamisessa on se, että sauna lämpiää mökillä joka päivä. Ja kunnollisen, pitävän ja suojaavan lattiamaalin kuivuminen voi kestää jopa pari viikkoa – ainakin jos käyttää Betolux-tyyppistä, kestävää lattiamaalia. Jos sinulla on vinkata joku hyvä lattiamaali, joka kestää kosteutta ja kuivuu nopeammin, otan vinkit mieluusti vastaan!

Saunan oven ulkopuoli sai Annie Sloanin harmaan kalkkimaalin pintaansa.

Mitä maksoi?

Bloom-paneelivahan litrahinta on noin 40 e. Puoli litraa riittää 6 m2 käsittelyyn, kertoo tuoteseloste. Riippuen käsittelyjen määrästä (kerran tai kahdesti), tästä voi laskea tarvittavan litramäärän. Katon käsittelin kahdesti, ja käytin yhteensä kaksi puolen litran purkkia vahaa. Kokeilin kellastumiin toista kerrosta vahaa, mutta lakka puski siitä huolimatta läpi.

Miten sujui?

Vaha on hyytelömäistä ja levittyy varsin hyvin siveltimellä. Hyvä tuuletus käsittelyä tehdessä on tärkeää, ja pidin työskennellessäni ulko-oven avoinna koko ajan. Pohjakäsittely (vanhan lakan poisto) olisi vaatinut enemmän tekemistä. Huomasin, että joissakin kohdissa vanha, kellertävä lakka pukkasi pintaan. Katon vahaus onnistui parhaiten ja se näyttää tasaisen vaalealta.

Vaalea vahakäsittely sopii parhaiten käsittelemättömälle puulle, vaikkapa uuden hirsipinnan käsittelyyn. Tähän kohteeseen olisin valinnut tällä tiedolla vaikkapa valkoisen tai vaaleanharmaan kalkkimaalin, joka on todella kiitollinen ja sopii lähes pintaan kuin pintaan. Voi olla, että joku päivä kokeilenkin vielä kalkkimaalia vahan päälle. Mutta seuraavaksi olisi lattian hionta ja käsittely.

Voi että odotan kesää ja mökille pääsyä! Kun auton lastaa etelässä täyteen evästä ja vettä, mökillä Keski-Suomessa voi viipyä koronakaranteenissa muita näkemättä vaikkapa viikon. Kesää odotellessa, tsemppiä ja kärsivällisyyttä – kyllä tästä yli päästään, tavalla tai toisella.

Heli

Mökkisaunan remontti – black is the new black

Näin helmikuussa on mukava muistella mennyttä mökkikesää. Yksi viime kesän remonttikohteista oli mökkisaunan ulkomaalauksen viimeistely. Se jäi vähää vaille valmiiksi, kun edellisenä kesänä vasara putosi väsyneen kädestä ja muutaman rimalaudan asennus hankaliin paikkoihin sai jäädä odottamaan parempaa hetkeä.

Meillä on puolison kanssa vähän erilaiset tyylit tehdä hommia. Minä teen vaikka hampaat irvessä viimeiseen väsyneeseen hetkeen ja nakuteltuun naulaan ja haluan saada kaiken valmiiksi, kun taas puoliso ymmärtää yleensä viisaana lopettaa ajoissa :D. Sieltähän se valmistui, ja hyvä siitä tuli.

Aiemmin punamullan värisestä laudoituksesta irtosi väriä, kun saunan jälkeen vilvoittelimme seinään nojaillen. Maalausväli oli siis päässyt varsin pitkäksi. Ulkonäöstään huolimatta saunan vuorilautojen maalina ei ollut käytetty perinteistä punamultamaalia,. Niinpä valitsimme tähänkin rakennukseen aiemman maalikerroksen päälle sopivan Tikkurilan Pika-Teho -maalin.

Vähänkös jänskätti, miltä lopputulos näyttää, sillä olihan tuo perinteinen punainen myös kaunis. Nyt sauna on maalattu samalla Tikkurilan maalin sävyllä (hiilenmusta 564X) kuin vierashuone, joka sijaitsee vähän ylempänä tontilla. Värisävyä ei löydy enää virallisesta värikartasta, mutta nohevat rautakaupan myyjät osasivat ne sekoittaa vanhan värinumeron perusteella.

Siinä se nyt nököttää rannassa, tummana ja skarppina. Eikä paljon huutele itsestään etemmäs vaan maastoutuu varsin mukavasti kesällä leppien joukkoon. Vain valkoiset ikkunanpuitteet erottuvat etemmäs. Laiska rapsuttelija kun olen, maalasin saunan oven suuremmitta pohjatöittä Annie Sloanin vaaleanharmaalla kalkkimaalilla. Saa nähdä, miten se pysyy talven yli. Toistaiseksi se on pitänyt pintansa varsin hyvin.

Saunan lauteiden sekä saunan lattian uusiminen ovat mahdollisesti tulevan kesän projekteja, samoin kuin mökkikaivon tyhjennys ja korjaus. Onpa tässä tulossa vielä monenmoista mihin tarttua, ja näistä vähiten kiireellisenä mökin vuorilautojen maalaus (ehkäpä sitä seuraavana kesänä!).

Saunaeteisen ehostus oli myös viime kesän projekteja. Siitä lisää vielä tuonnempana. Täällä etelässä on lomaviikko, niin vihdoin on aikaa naputella konettakin välillä. Miten on, odottaako sinuakin remonttikesä? Olisi hauska kuulla, minkä projektin pariin aiot seuraavaksi ryhtyä!

Renovation projects are never ending! Our cottage sauna needed desperately some fresh paint and we finished our painting project last summer. We decided to paint it dark and beautiful ”Danish” black. What do you think, which one you prefer, black or red? The old red was a nice colour as well!

Heli xx

Hyvää alkavaa vuotta 2020!

Uudenvuoden aattona lämmitin saunan mökillä. Samalla ennätin vangita muutaman valoisan (ja vähemmän valoisan) hetken kameralla. Pilvet väistyivät hetkeksi matalalle nousseen auringon edestä. Mikä valo!

Hyvää alkavaa uutta vuotta ja vuosikymmentä! Toivottavasti se tuo enemmän valoa ja iloa sekä voimia kohdata väistämättä eteen tulevia haasteita. Uudenvuoden lupaukseni on (yritän uskaltaa!), etten lakkaa unelmoimasta. Mikä on sinun voimakeinosi uuteen vuoteen?

With these images from our summer cottage I want to wish you all a Happy New Year. Keep on dreaming – and may the force be with you!

Vierasmajan remontti

Meidän kahden kesän remonttiprojektimme alkaa olla viimeistä silausta vaille valmis. Kesämökkimme ulkorakennus, jota olen päättänyt kutsua vierasmajaksi, sai uuden maalin pintaansa. Kovin se otti aikaa, mutta näin jälkeenpäin tuntuu, että olihan se kaiken vaivan väärtti. Vierasmajan eteen rakennettiin pieni terassi, jossa on tukevat kaiteet. Nyt ei mummitkaan enää pyllähtele heinikkoon kun on kaide, josta ottaa tukea.

Vierasmajamme oli aiemmin punamullan värinen. Innostuin maalaamaan sen tumman hiilen (lähes musta) väriseksi, ja värinvaihdos muutti vierasmajan ilmettä todella paljon. Nyt se on mielestäni ryhdikkäämpi, varsinkin kun saimme tänä kesänä nakuteltua puuttuvat mustat otsalaudat paikalleen. Jos haluat nähdä, miltä vierasmaja näytti ulkopuolelta ennen remonttia, vilkaise tänne, klik. Siellä on näkyvissä myös viimekesäinen välivaihe.

Vierasmajan eteen kestopuusta rakennettu pieni terassi sai nyt elokuussa harmaan öljypinnan. Tuntui, että terassi killotti vaaleana tummaa seinää vasten ja kaipasi pientä värinvaihdosta sekin. Löysin kotimaista, edullista harmaan sävyistä Create Home -puuöljyä Carlsonilta Kuopiosta. Sekoitin puuöljyn huonosti, sillä ensimmäisen käsittelykerran jälkeen terassi sai vain hienoisen harmaan sävyn pintaansa. Sitten toisella öljyämiskerralla kaikki pigmentti löytyikin purkin pohjalta!

Tällainen tästä nyt tuli. Mieli on hyvä, kun vanha rakennus on kohentunut ja komistunut. Kaiteen alapuolelle tulee vielä paksu köysi, kunhan sopivaa hamppuköyttä jostain löydämme.

Jos haluat nähdä, miltä vierasmaja näyttää sisältä remontin jälkeen, katso täältä, klik. Ja vierasmajan sisäpuolen remontista voit lukea täältä, klik. Hyvää viikonloppua!

Heli

We have renovated our small summer cottage guest house. I painted it nearly black, the colour is actually charcoal, and I think it gave a good boost to this old hut. I am happy that it is finally ready! We build a small terrace there, too, and I painted it grey with coloured terrace oil. I think they go well together now, this old hut in charcoal colour and the terrace in grey.

DIY kierrätys: kätevän isännän kalanperkuupaikka

Kätevä isäntä on korjannut vanhaa, remontoinut sekä raksannut mökille monenmoista: laiturin, terasseja, kesäkeittiön… Kunnollista kalanperkuupaikkaa kesäkeittiössämme ei ole kuitenkaan ollut. Kalastusta harrastavalla puolisolla sellainen paikka oli kuitenkin ollut jo pidempään ajatuksissa ja valmistui vihdoin tänä kesänä kesäkeittiömme takaseinälle.

Lopullinen toteutus lähti siitä, kun vanha grillimme irtisanoi yhteistyösopimuksensa. Olihan se palvellut jo yli kymmenen vuotta, mutta kaikella käyttötavaralla on toiminnan kannalta oma ikänsä. Kun ei toimi niin ei sitten enää toimi. Runko oli kuitenkin kohtuullisessa kunnossa, olihan grilliä säilytetty sateelta suojassa kesäkeittiön katoksessa ja pressun alla myös talviaikaan. Kansi ja polttimopiden suojukset poistettiin, mutta säästimme jämerät paisto-osat (grillausritilän ja parilan) jatkokäyttöä varten.

Grilliosan rungon päälle tilattiin määrämittaan leikattu filmivanerilevy Jyväskylän Starkista, jossa on sahauspalvelu. Vanerilevyn reunoihin kiinnitettiin ensin ruuveilla mustaksi maalatut rimat. Tämän jälkeen runkoon porattiin reiät ja pöytälevy kiinnitettiin runkoon ruuveilla rimojen kohdalta. Liitokset jäivät näin katseelta piiloon.

Kesäkeittiön taakse raivattiin tilaa epämääräiseltä kivikasalta, ja runko kiinnitettiin kesäkeittiön takaseinään. Maalasin rimojen leikkureunat sekä filmivanerin reunan mustalla ulkomaalilla, ja peittelin grillin teräksen värisen keskiosan mustan spraymaalin jämillä. Viimeinen silaus olivat sopivat kiinnittimet, johin voi ripustaa kalanperkuussa tervittavia työvälineitä. Ja mahtuupa seinälle katoksen alle ja sateelta suojaan niin airot kuin virvelitkin. Maata saa vielä tasoitella (paikka viettää rantaan), kunhan sopivaa maa-ainesta saadaan tuotua rannalle.

Vierashuoneen remontti mökillä

Mökkimme vanha vierashuone sai uuden sisustuksen jo toissakesänä. Kaikkein suurin remontti tehtiin jo silloin, ja nyt viime kesänä ennätin viimeistellä ulkomaalauksen sekä hioa ja maalata uuden oven. Kahden kesän projektimme on nyt vihdoin valmis.

Olen ihaillut tanskalaisia, mustaksi maalattuja vapaa-ajanasuntoja, jotka selkeästi sopivat merenrantamaisemaan. Siitä innoittuneena halusin kokeilla tummaa väriä myös meillä. Mutta miten sellainen nyt sitten sopisi mäntymetsän keskelle, järven rannalle?

Pitkään pähkäilimme harmaan ja tämän hiilenmustan välillä. Kaikkein komein väri olisi ollut vanhan ja patinoituneen ladon harmaiden seinälautojen sävy. Mutta sellaista ei saa purkista – yritetty on. Ja tällaisten ladon seinälautojen hankkiminen ja muutoin kunnossa olevan vuorilaudoituksen vaihtaminen ei tuntunut mahdollisen kokoiselta urakalta.

Sitten näin Oblik-blogissa (linkki sinne postauksen lopussa) mustaksi maalatun mökin. Se oli todella hieno! Siitä valintamme kallistui sitten samaan hiilenmustaan sävyyn. Ja täytyy sanoa, että en ole katunut valintaa.

Tässäpä ulkorakennus, eli vierashuone, ennen ja jälkeen kuvissa.

Ennen oli perinteistä punaista. Sisääntuloon tehtiin pienehkö muutos ja väliseinä pienen keskivaraston ja vierashuoneen väliltä kaadettiin. Näin saatiin mukavasti lisätilaa vierashuoneeseen.

Enää puuttuu musta otsalauta, joka sekin on jo maalattu, mutta tikkaiden puuttumisen takia ei saatu tänä kesänä kiinnitettyä.

Erityisen iloinen ja ylpeä olen ulko-oven hiomisesta ja maalaamisesta. Se onnistui hyvin, ja nyt tietysti talvi näyttää lopullisesti, miten hyvin :).

Puoliso rakensi pienen terassin ja tukevat, kaiteelliset rappuset, joita pitkin mummienkin on helppo vierasmökkiin majoittua. Muutaman vuoden päästä kestopuu on sopivasti harmaantunut. Ja jos ei, niin sitten on vuorossa vielä öljykäsittely harmaalla sävyllä.

Viime kesänä remonttipaukut loppuivat silloisen saunaprojektimme lähes loppuun saattamiseen, mutta siitäpä tuonnempana.

Kiireisin tuleva remppakohde mökillä on kuitenkin kaivo: kaivon yllä oleva suojus ja ovi ovat jo haperoituneet, ja olisi hienoa saada lopulta pumppukin kaivoon. Nostamme kaivosta ämpärillä vettä, mikä hirvitti aina, kun pojat olivat vielä pieniä. Nyt ne isot ja komeat roikaleet eivät kaivoon hevillä enää tippuisi.

Täältä voit kurkata, miltä vierashuoneen sisällä näyttää: klik.

Ja täällä on blogipostaus siitä, kuinka sisäremontti toteutettiin: klik.

Tällainen tästä nyt tuli. Makuja on monia, ja kauneus on aina katsojan silmissä. Muistan kun kerroin uusille oppilailleni, että viime kesänä maalasimme vierasmökin mustaksi. ”Mustaksi???” oli ihmettelevä kommentti. Mitä tuumit, minkä värin olisit itse valinnut?

PS. Ulkoseinien väri on (Tikkurilan Ultra Classic) hiilenmusta sävy 564X. Sitä ei enää viime kesänä (2018) löytynyt virallisesta värikartasta, mutta rautakaupassa se onnistuttiin vielä sekoittamaan. Ja Oblik-blogin mustan mökin löydät täältä, eikös ole hieno!: klik  .

Mökkipuutarhan ruusupenkki, vol. 2

Perustimme mökille Keski-Suomeen ruusupenkin viime kesänä. Hullaannuimme vallan, ja kunnostimme vanhan kohopenkin ruusuille. Olimme yrittäneet kasvattaa siinä perennoja, mutta paahteinen paikka ja vähäravinteinen, köyhä maa eivät edesauttaneet asiaa. Ja varmaan lisärvinnekin olisi ollut tarpeen. Postauksen ruusupenkin perustamisesta löydät täältä, klik.

Kirvat kiusasivat ruusuja tänä kesänä.

Löysimme viime vuonna Viherlandiasta upeita ruusuja, ja se oli menoa! Vähänkös meitä jännitti nyt keväällä nähdä, oliko panostuksemme ruusupenkkiin ollut turha. Miten ruusut kestävät ankaran talven tuulisessa paikassa rannan läheisyydessä kolmosvyöhykkeellä? No yllättävän hyvin! Vain yksi ruusu oli kuollut, eikä sekään kylmään nuupahtanut. Syksyllä ruusussa oli jokin kasvitauti, joka sai sen tummumaan ja menehtymään jo ennen kylmiä. Poistin syksyllä kaikki oksat ja penkkiin pudonneet lehdet, ettei tauti leviäisi muihin ruusuihin. Muut ruusut onneksi säästyivätkin. Tyhjä paikka ruusupenkissä kaipasi nyt täyttämistä, ja sopiva ruusu löytyi heinäkuussa marketin puutarhamyymälästä.

Viime kesänä istuttamamme ruusut ovat ’Morden Amorette’, ’Morden Centennial’ ja ’Persica Roses’. Penkissä on myös mummilta taimena saatu suviruusu, jonka siirsimme piha-alueelta penkkiin. Parhaiten tänä kesänä on kukkinut ’Persica Roses’ , jonka kukka on yksinkertainen. Kesä on ollut hurjan helteinen, eikä ruusuja ole juuri ennätetty kastella. Ensi keväänä täytyy myös muistaa lisätä lannoitetta heti keväällä, että ruusut pääsevät kunnolla kasvuun.

Uusi ruusu on pienikukkainen tarhakurtturuusu ’Sointu’ . Kukka on pieni ja soma!

Ruusujen kukinta on hiipunut näillä helteillä. Meidän energiamme menivät remonttihommissa, ja kukkapenkki olisi kaivannut enemmän hoivaa jo heti keväästä. Next time wiser.

Onko sinulla ruusuja? Olisi kiva kuulla, miten ne ovat kukkineet tänä hellekesänä?

Heli

We planted roses in a flower bed at our cottage garden last Summer. Only one rose did not survive, and we had to find a new one to replace it. It is ’Sointu’ which has small, beautiful and delicate flowers.

Juhannuskukat

Kotona meillä on hillitty ja moderni värimaailma, ja kaikki kukat ovat valkoisia. Poikkeuksena muutama pensas, joissa kukkii vähän aikaa vaalenpunaiset kukat. Mökillä minulta usein karkaa kukkien osalta mopo käsistä, mutta nämä kesäkukat huomasin valinneeni kuitenkin pinkin ja valkoisen väliltä.

Näissä kuvissa näkyvät myös keskeneräiset projektimme, saunan maalaus ja pöllikasat, jotka odottavat halkomista ja pinoamista. Mutta hällä väliä, se on elämää, kaikki keskeneräisyys. Nämä kuvat otin jo reilu viikko sitten, kun kävimme viimeksi mökillä. Kukat olivat säilyneet onneksi hyvässä kunnossa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää juhannusta!

xx

Heli

Fiskars ja Summer House -näyttely

Fiskars, tuo ihana kesäpaikkakunta ja nähtävyys, jossa olin viimeksi käynyt aivan liian kauan aikaa sitten. Alkuviikosta pääsin piipahtamaan ystäväni kanssa Fiskarsissa, joka oli juurikin niin ihastuttava kuin muistin edellisestä käynnistäni. Päivä oli vielä upean aurinkoinen, ja pittoreski ruukkimiljöö kahviloineen ja lounaspaikkoineen oli kyllä aivan paras vierailukohde.

Suunnistimme lähes ensi töiksemme Fiskars Summer House -näyttelyyn Vanhaan viljamakasiiniin. Näyttelyn huoneet ovat yhdeksän muotoilijan käsialaa, ja ne ovat saaneet inspiraationsa suomalaisten taiteilijoiden töistä ja elämäntyylistä. Näyttelyssä tuodaan samalla esille suomalaista muotoilua, ja näyttelyn yhteydessä on designkauppa.

Näyttelyssä mukana olevat yritykset ja muotoilijat:

  • Nikari x Samu-Jussi Koski
  • Iittala x Aalto+Aalto
  • Artek x Man Yau
  • Anno x Ulla Koskinen
  • Hakola x Tero Kuitunen
  • Lapuan Kankurit x Aoi Yoshizawa
  • Woodio x Susan Elo
  • Fiskars x Linda Bergroth
  • Fiskars x Susanna Vento

Yllä olevan listan lainasin suoraan näyttelytiedoista, joka löytyy täältä, klik.   Vanha viljamakasiini on inspiroiva ympäristö näyttelylle.

Kesäkodin verannan sisustuksen on suunnitellut Samu-Jussi Koski, ja hänen valitsemansa taiteilja on Tove Jansson: ”yksinkertaista, aitoa ja kaunista”. Yhteistyössä Nikari (kuvat alla).

Elina ja Klaus Aalto ovat valinneet Sasha Huberin taiteen inspiroimina vaikutteita ruokailuhuoneeseen. Kattaus ja koriste-esineet ovat Iittalan. Ruskeat korkeat lasit ovat upeita, vaikka yleensä en ruskean lasin ystävä olekaan. Peilit tuovat tilaan heijastusta eri maailmoista (kuvat alla).

Oleskeluhuoneen värimaailma on lähtenyt taitelija Howard Smithin ja Erna Aaltosen töistä, huoneen suunnittelijana Man Yau ja mottona ”leikkisyys, uteliaisuus ja onnellisuus” (kuvat alla).

Susanna Vento puki kesäisen kasvihuoneen Fiskarsin välineillä ja viherkasveilla, inspiroijana Maire Gullichen (kuvat alla).

Rut Brykin värimaailma, muotokieli ja materiaalit ovat inspiroineet Aoi Yoshizawan saunatupaa, tekstiilit Lapuan kankureilta (kuvat alla).

Ulla Koskisen suunnittelemaa makuuhuonetta inspiroi Helene Schjerfbeck.  Koskisen ajatus huoneen sisustukseen on ”minimalistinen mutta samalla rikas, vahva, mutta herkkä” (kuvat alla).

Olipa tässä kuvamateriaalia, ;D! Lisää kesäisestä Fiskarsista vielä seuraavassa postauksessa.

xx

Heli

PS. Summer House -näyttely on avoinna 15.6.-16.9.2018 klo 11-18. Liput 8e, Opiskelijat ja eläkeläiset 5e.

Ruusupenkki mökille

Roses, roses…

Mökkipuutarhamme on varsin luonnontilainen. Eikäpä siinä mitään, se on loistojuttu. Kuntta on ihan alkuperäistä, ja pieni nurmikaistale mökin edessä varmaankin vuosikymmenten puurtamisen tulos. Ainoa paikka, jossa mielestämme kukkia saisi kasvaa on kohopenkki, jonka jokunen vuosi sitten perustimme vanhan kukkapenkin kohdalle mökin rantarinteeseen.

Olemme yrittäneet kasvattaa siinä menestyksettä perennoja, ja nyt mittamme täyttyi: olisihan se upeaa, jos joku kaunistava kukkanen viihtyisi silmän ilona pidepään kuin vuoden, kaksi. Erehdyimme vierailemaan Viherlandiassa, ja sehän oli menoa sitten se. Ihastuimme valikoimaan kauniita kanadalaisia ruusuja, ja kukkapenkki-ideamme alkoi muovautua.

Mylläsimme ensin vanhan kukkapenkin maan ylösalaisin. Suurin ongelma kokopenkissä on kuiva ja kosteutta pitelemätön maa-aines.

Lisäsimme kukkapennkkiin ruusuille tarkoitettua erikoismultaa kolme säkillistä sekä lehtikompostia.

Hankimme kuusi ruusua, ja siirsimme myös aiemmin mökille tuomamme suviruusut tähän samaan rivistöön.

Ruusuja ostimme kolmea eri lajiketta: ’Morden Amorette’, ’Morden Centennial’ ja ’Persica Roses’.

Kuorike pitää mullan kosteana ja tekee penkistä siistin ja huolitellun näköisen.

Nyt toivomme jännityksellä, miten ruusut pärjäävät täällä kolmosvyöhykkeellä talven yli. Rankka vesisade teki jo tekosensa, ja viikon jälkeen istutuksesta ruusun terälehtiä onkin sankka kerros kuorikkeen päällä. Ruusujen pitäisi kuitenkin kukkia syksyyn saakka.

Nyt pitäisi vielä keksiä, mihin sijoitamme mummilta saadun, kukkapenkissä ainokaisena selvinneen perintöpionin!

Mukavaa loppuviikkoa!

Heli