Aihearkisto: Tee itse – Craft & diy

DIY kierrätys: kätevän isännän kalanperkuupaikka

Kätevä isäntä on korjannut vanhaa, remontoinut sekä raksannut mökille monenmoista: laiturin, terasseja, kesäkeittiön… Kunnollista kalanperkuupaikkaa kesäkeittiössämme ei ole kuitenkaan ollut. Kalastusta harrastavalla puolisolla sellainen paikka oli kuitenkin ollut jo pidempään ajatuksissa ja valmistui vihdoin tänä kesänä kesäkeittiömme takaseinälle.

Lopullinen toteutus lähti siitä, kun vanha grillimme irtisanoi yhteistyösopimuksensa. Olihan se palvellut jo yli kymmenen vuotta, mutta kaikella käyttötavaralla on toiminnan kannalta oma ikänsä. Kun ei toimi niin ei sitten enää toimi. Runko oli kuitenkin kohtuullisessa kunnossa, olihan grilliä säilytetty sateelta suojassa kesäkeittiön katoksessa ja pressun alla myös talviaikaan. Kansi ja polttimopiden suojukset poistettiin, mutta säästimme jämerät paisto-osat (grillausritilän ja parilan) jatkokäyttöä varten.

Grilliosan rungon päälle tilattiin määrämittaan leikattu filmivanerilevy Jyväskylän Starkista, jossa on sahauspalvelu. Vanerilevyn reunoihin kiinnitettiin ensin ruuveilla mustaksi maalatut rimat. Tämän jälkeen runkoon porattiin reiät ja pöytälevy kiinnitettiin runkoon ruuveilla rimojen kohdalta. Liitokset jäivät näin katseelta piiloon.

Kesäkeittiön taakse raivattiin tilaa epämääräiseltä kivikasalta, ja runko kiinnitettiin kesäkeittiön takaseinään. Maalasin rimojen leikkureunat sekä filmivanerin reunan mustalla ulkomaalilla, ja peittelin grillin teräksen värisen keskiosan mustan spraymaalin jämillä. Viimeinen silaus olivat sopivat kiinnittimet, johin voi ripustaa kalanperkuussa tervittavia työvälineitä. Ja mahtuupa seinälle katoksen alle ja sateelta suojaan niin airot kuin virvelitkin. Maata saa vielä tasoitella (paikka viettää rantaan), kunhan sopivaa maa-ainesta saadaan tuotua rannalle.

Pääsiäisjänöt

Pääsiäinen on jo nurkan takana! Ajattelin julkaista uudelleen tämän postauksen vuodelta 2016. Mukavaa pääsiäisen aikaa!

Nämä iloiset pääsiäisjänöt on helppo ommella. Piirsin ensin kaavan, josta jänön hahmo tulee hyvin esille. Kiinnitin kaavan kaksinkertaiselle kankaalle, ja leikkasin jänölle harkkosaksilla noin sentin saumanvarat. Ompelin kankaat yhteen nurjat puolet vastakkain. Jänöjä ei siis ole huoliteltu, vaan koristeellinen ja päällepäin näkyvä harkkoreunus ikään kuin huolittelee reunan. Jätin alareunaan aukon vanun pujottamista varten.

jänöt
jänöt1

Täytin jänöt vanulla, ja ompelin alareunan umpeen. Solmin kaulaan silkkinauharusetit, ja jänöt olivat valmiit. Kokeilin vielä lisätä kahdelle jänölle silmät ja ristihuulen käsin ompelemalla – no, ne voisi hyvin jättää myös pois. Taakse tein villalangasta pienen tupsuhännän.

jänöt2
jänöt3
jänöt5

Mukavaa pääsiäisen aikaa!

_____________

These Easter bunnies are easy to sew! If you use scissors with a zigzag -edge, you can leave the fabric edges on the right side as decoration. Sew, fill the bunnies with wadding and add some satin ribbon, and they are ready! I also sew some stitches by hand to make the face – eyes and nose – but I do not think the bunny necessarily needs those. And, if you like, you can make a pompom tale from wool yarn.

Have a happy Easter!

Muumi-neulemallit

Pitkästä aikaa innostuin aivan vapaalla (siis ei vain töissä!) neulehommiin. Tai monestihan sitä innostuu, mutta se aloittaminen – lankojen hankkiminen, ohjeen miettiminen ja tekemiselle varta vasten varattu aika – tuppaavat ainakin tässä elämäntilanteessa jäämään hamaan tulevaisuuteen.

Uudet lankat innostavat – ja kivat neuleideat, tietty!

Satuin huomaamaan Markkinointi & Mainonta -lehden verkkouutisen siitä, että Novitan Muumilangat ovat löytäneet tiensä maailmalle, klik. Amerikkalainen neulealan merkkijulkaisu Vogue Knitting oli kertonut Novitan Muumilangoista ja malleista Facebook-sivuillaan 22.1.2019. Tästä Moomin-julkaisusta oli tullut supersuosittu sivustolla, klik. Langat on huomattu myös Japanissa, jossa Muumeilla on vahva fanikuntansa.

M&M -lehden jutussa kerrottiin, että lankojen kysyntä on yllättänyt Novitan ja langat ovat loppuneet kaupoista. Kun sitten huomasin Novitan Muumineuleet-lehden Olarin Prisman lehtihyllyssä, olihan tämä tulevaisuuden klassikko poimittava talteen. Lankoja sain Kauppakeskus Kaaren Prismasta, jossa on yllättävän hyvät lankavalikoimat. Tosin tarvitsemani valkoinen Muumitalo-lanka oli päässyt loppumaan sieltäkin, joten joudun vielä himmailemaan neulemallini kanssa.

Muumimallisto Novitassa.

Veikkaanpa, että Muumipeikko-hattu tulee olemaan yksi mallisuosikeista. Neulemallit on suunnitellut Tove Janssonin hienon alkuperäiskuvituksen innoittamana Minttu Wikberg ja neuleohjeet ovat Minna Metsäsen ja Päivi Tissarin käsialaa.

Muumi-lankoja on kolmea eri laatua: Muumilaakso, Muumit ja Muumitalo. Muumit-lankojen koostumus on 55% merinovillaa ja 45% puuvillaa. Koostumus sopii hyvin vaikkapa neulepuseroon. Muumitalo- ja Muumilaakso-langat ovat 75% villaa ja 25% polyamidia – kestävimpiä siis vaikkapa sukkalangoiksi.

Itse innostuin Tuittu-kirjoneulesukista, joihin tarvitaan Muumitalo-lankoja. Ensimmäiset Niiskuneiti-langan väriset silmukat on jo luotu ja sukan varsi saatu alkuun. Kunhan vielä saan valkoista lankaa, niin homma etenee! Parasta talvilomapuuhaa siis tiedossa, varsinkin kun hiihtokelit menivät sohjon puolelle nyt lomaviikolla.

___

I got all excited with these new Moomin yarns and designs! I noticed this story on the Facebook page of Vogue Knitting, you can find it here (dated 01.22.), click

I could not resist these yarns once I found them from our local department store. You can read more about the Moomin yarns from here, click.

Heli

Naulakon uusi elämä

Tämän vuoden ensimmäinen tuunauskohde ja ekoteko #1 löytyi mökiltä. Piipahdimme mökillä vuodenvaihteessa, ja otin liiteristä mukaani vanhan vanerisen naulakon. Olen suunnitellut tämän kunnostamista ja paikkakin sille on jo valmiiksi katsottuna: mökkisaunan eteinen.

Naulakko on ollut meillä käytössä jo aiemmin vierasmökissä – tai paremminkin vierashuoneessa. Vierashuoneen täydellinen remontointi ja sisustaminen laittoi paikat uuteen järjestykseen, ja naulakko on odotellut ulkoliiterissä uutta sijoituspaikkaa vähän ajan hampaan syömänä, metalliosat ruostuneina ja maalipinta jo uutta käsittelyä odottelevana.

Naulakko on odotellut mökillä kunnostamista. Nyt oli sen aika.
Metalliset ripustimet olivat ruostuneet. Nämä puhdistin ruosteesta PataPata-saippuavillalla.

Saunan ulkoverhous on maalattu viime kesänä mustaksi. Saunaeteisen ajattelin maalata jossain vaiheessa vaaleaksi: nyt se on puunväristä, lakattua paneelia. Tämä hauska projekti odottelee ensi kevättä ja lämpimiä maalaussäitä. Saunaeteisen värimaailmaksi suunnittelin mustavalkoista, tai ainakin musta-harmaa-valkoista. Minulla olisi ollut harmaata Vintage-maalia edellisestä projektista – Puutarjottimen uusi elämä (ks. linkki täältä, klik.)

Innostuin kuitenkin säilyttämään naulakon (lähes) alkuperäisen mintunvärin – ehkä vähän kauniimmaksi valkoisella taitettuna. Päätöstäni tuki myös autotallista löytämäni, sinne käyttämättä jäänyt pieni purkki Annie Sloanin kalkkimaalia, jossa on hauska turkoosinvihreä sävy. Vielä siitä väri irtosi, vaikka vähän se oli jo päässyt kuivahtamaan odoteltuaan käyttöä lämpimässä autotallissa jo pari vuotta.

Puhdistin ensi maalattavan pinnan miedolla pesuaineella ja hankasin ripustimien metalliosien ruostetta irti PataPata-saippuavillalla. Maalasin naulakon vaneriosan kalkkimaalilla ja metalliset ripustimet metallimaalilla, jonka löysin Askarelli-liikkeestä Helsingin Kampista.

Välineet löytyivät varastosta ja metalliväri askartelukaupasta. Pienellä pensselillä maalasin ripustimet metallimaalilla, isompi pensseli sopi vaneriosien maalaamiseen kalkkivärillä.
Annie Sloanin kalkkimaalipurkin olin hankkinut alun perin tuolin maalaamista varten. Tuoli on edelleen valkoinen (eikä muuksi muutukaan, luulen), mutta maalille löytyi muuta käyttöä.
Naulakko sai uuden maalipinnan kalkkimaalilla, tuoli jäi valkoiseksi.
Metalliset ripustimet hohtavat puhdistuksen ja hopeamaalikäsittelyn jäljiltä.

Mitä tämä tuunaus sitten maksoi? Askareellista hopeametallimaali löytyi hintaan 4,90 e ja Annie Sloanin pieni maalipurkki maksoi aikanaan Måla & More -liikkeessä (sijaitsee Helsingin Töölössä, 120 ml testipurkki) 12 e. Eipä jäänyt tämäkään maali aivan käyttämättä, joten säästöähän se vain oli.

Naulakko odottelee nyt mökille pääsyä autotallissa. Ja minä odottelen myös, nimittäin kevättä ja mökille pääsyä (tosin en autotallissa). Mutta ennen sitä, mukavaa viikonloppua teille!

Did some DIY lately – an old hat rack needed new paint. I love these Annie Sloan chalk paints. A small can of paint was already waiting for use in our carage (12 e). I bought a small can of silver paint (4,90 e) from Askarelli. This hat rack will find home from our summer cottage next spring.

Heli xx

Puutarjottimen muodonmuutos

Piipahdin taannoin Country White -liikkeen joulun avajaisissa Mankkaalla, ja samalla poikkeamalla kävin upeassa puutarha- ja kukkakauppa GardenLivingissä. Se on paikka, josta saan aina inspiraatiota. Tunnustan: himoitsen kaupan upeita kasveja ja graafisia ruukkuja, joita ei saa muualta.

Näin GardenLiving-liikkeessä ison, puisen, mattamustan puulautasen. Sen päälle oli aseteltu runsaasti mattamustia omenakynttilöitä, joiden pinnalla oli sokerin näköistä kimalletta. Upea. Jos sinulla on iso pöytä, jonka päälle kaipaat puista, mustaa lautasta/tarjotinta, käy vilkaisemassa. Itse sain tästä diy-idean.

Olemme saaneet kauniin puisen tarjottimen – tai lautasen – lahjaksi reilu parikymmentä vuotta sitten. Sen sinipunainen sävy ei koskaan oikein kolahtanut, mutta olemme käyttäneet sitä jonkin kerran kynttilälautasena (ja kyllä, paloturvallisuus on tärkeä asia! Kynttilät eivät jää koskaan palamaan liian pitkäksi aikaa tai yksikseen lautaselle). Suurimman osan ajasta lautanen on viettänyt kaapin kätköissä, mutta nyt siihen tulisi muutos.

Palasin takaisin Country White -liikkeeseen ja ostin sieltä pienen purkin harmaata Vintage-maalia, jolla päätin maalata sinipunaisen puulautasemme. Sohvapöytämme on musta, ja arvelin, että harmaa lautanen sen päällä olisi toimiva vaihtoehto. Ja toisaalta, mustasta erottuu pieninkin pöly ja kissankarva välittömästi.

Siispä toimeen. Pähkäilin ensin maalin värejä. Mikä harmaa näistä? Värikartta oli houkutteleva. Halusin tummemman harmaata, mutta pienessä purkissa oli saatavilla vain Warm Grey -vaaleanharmaata. Well well, kokeillaan siis sitä.

Puutarjotin ennen-kuvissa.

Maalauksen jälkeen pinta on kauniin mattaharmaa.

Hyvää ensimmäistä adventtia ja mukavaa viikon alkua,

Heli

Piipahdus kädentaitomessuilla Tampereella

Käväisin lauantaina kädentaitomessuilla Tampereella. Olimme ystäväni kanssa ajoissa paikalla, jo yhdeksän jälkeen aamulla, mutta parkkipaikat alkoivat olla jo pullollaan. Ja sama näkyi myös halleissa. Jaksoimme kierrellä puoli kahteen, jonka jälkeen pujottelimme ihmismassan läpi ulos.

No mutta, käsillä tekeminen on vahvasti voimissaan, sen kyllä kävijöiden määrästä huomasi. Erityisesti minua ilahdutti suomalaisten käsityöläisten luovuus ja innovatiivisuus – monella käsityöyrittäjällä oli oman näköisensä idea/tuote/tuoteperhe tai materiaali, kuten ekonahka tai ananaksen lehtien kuidusta valmistettu kangasmainen materiaali.

Valmiita lankoja, villoja ja kehruunäytös osastolla.

Käsinvärjättyjä Martin’s Lab -lankoja.

Kuvat alapuolella Taito Pirkanmaan osastolta.

Taito-shoppien välittämät mallit ovat kotimaisia design-tuotteita, joihin voi ostaa ohjeen ja materiaalit valmiina. Tämän joulun uutuusmallit esillä messuilla.

Kansallispuku on pop?

Paljon oli toki myös samanlaista ja samoista ideoista ammentavia käsityötuotteita. Mietin sitä, miten haastavaa on pärjätä alalla yrittäjänä. Mikä on riittävän omaperäinen ja haluttava käsityötuote, ja miten sen pystyy valmistamaan toimivalla kustannusrakenteella? Hyvin alalla tuntuvat pärjäävän materiaalien ja valmispakettien vähittäismyyjät.

Kiertelin messuilla ideamoodilla, en ostelemassa. Muutama idea opetustyöhön alakoulun oppilaiden kanssa toteutettavaksi messuilta löytyikin. Mietin myös, milloin saisin oman tekemisen moodini taas syttymään. Kaikkea kivaa ja inspiroivaa näimme messuilla, mutta missä oma kipinä luuraa? Tänä syksynä olen valmistanut vain mallitöitä viitosten ja kuutosten käsityötunneille. Tuntuu, että kaikki aika kuluu muun opetuksen suunnitteluun, eikä aikaa tai paukkuja nyt muuhun tekemiseen oikein irtoa.

Teki kuitenkin hyvää käydä hakemassa ideoita. Paljon en kuvia ottanut, sillä ihmispaljous sekä kuvien julkaisumahdollisuus rajoittivat (kuvattavien yksityisyyden suoja ja käsityömallien tekijänoikeudet). Pyysin luvat kuvien julkaisuun.

Tuikkulyhty kipsinauhasta

Näin edellisessä koulussani kollegani luokassa valkoisia kipsimunia, jotka oli maalattu sisäpuolelta kullan värisiksi. Ne olivat upeita ja taitavan kollegani ohjauksessa hyvin onnistuneita oppilastöitä, ja päätin, että joku päivä teen omien oppilaideni kanssa vastaavia. Kohta se hetki koittaa, mutta sitä ennen näitä piti tietysti kokeilla itse. Näin voi huomata, mitkä asiat kannattaa ennakoida oppilaiden kanssa.

Löysin myös Pinterestissä kuvia näistä kauniista tuikkulyhdyistä, joista osa oli tehty kipsinauhasta ja osa askartelubetonista. En ole vielä kokeillut kultamaalia tuikkulyhdyn sisäpuolelle, mutta Pinterestin kuvissa se toi lämmintä hehkua ja sai koko tuikkulyhdyn loistamaan upeasti.  Kässäkuviksen (niin, sellainen yhdistelmäaine koulussamme on!) seuraava työ on siis tässä.

Laitoin pienet led-tuikut sisälle, ja valkoinen kipsituikkulyhty hehkuu kauniisti sen valossa. Jos et ole vielä kokeillut tätä loistoideaa, tässäpä ohje:

Näitä tarvitset:

  • Jätesäkki suojaksi pöydän päälle
  • Iso vesikulho
  • Noin 10 cm levyistä kipsinauhaa
  • Ilmapalloja

Käytin yhteen tuikkukynttilälyhtyyn yhden rullan kipsinauhaa (paketissa oli useampia yksittäispakattuja kipsinauharullia).

Tee näin:

  1. Suojaa pöytä jätesäkillä ja kaada kulhoon lämmintä vettä.
  2. Valuta hanasta ilmapallon sisälle hieman vettä. Näin lyhdystä tulee litteäpohjainen ja se pysyy paremmin paikallaan eikä keiku. Puhalla sitten ilmapallo halutun kokoiseksi.
  3. Leikkaa kipsinauhasta sopivan pituisia paloja: Nauhan pituus on pallon yläreunasta pohjan kautta toiseen yläreunaan (jätä ylös aukko).
  4. Kastele kipsinauha vedessä ja asettele sen pallon ympärille. Asettele nauhat limittäin ja jonkin verran päällekkäin. Yhdestä nauharullasta saa nauhat pienempään palloon, isoon tarvitaan vähän enemmän kipsinauhaa. Näihin molempiin kynttilälyhtyihin käytin yhdet kipsirullat. Isommasta tuli hieman läpikuultavampi, koska käytin siinä suhteessa vähemmän kipsinauhaa.
  5. Yläaukon muoto syntyy nauhan reunasta. Jos haluat muotoilla sitä esim. leikkaamalla, tee se vielä kun kipsi on kosteaa. Olen nähnyt kuvissa myös kauniita harsomaisia yläreunoja.
  6. Anna työn kuivua tunti, pari. Puhkaise ilmapallo varovasti (pieni terävä neula on hyvä!) ettei se räiskähdä ja levitä kipsiä. Tein itse tämän vaiheen saksen kärjellä, ja isompi pallo levitteli kipsinmuruja mukavasti ympärille.
  7. Jätä työ kuivumaan ainakin 1-2 vuorokaudeksi.
  8. Kynttilälyhty on kaunis valkoisena. Voit kuitenkin maalata tuikkulyhdyn sisuksen esim. kullan- tai hopeanvärisellä askartelumaalilla – se tuo siihen ekstratsujauksen!

Mukavaa marraskuista alkuviikkoa!

Heli

 

 

 

 

 

Pieni kangaspussi jämäkankaista

Etsin hyviä ideoita koulun käsityötunnille jo ennen joulua pinterestista, ja löysin tämän ommellun ja punotun kangaspussukan eri versioina. Lähdin kokeilemaan, miten tällainen onnistuisi. Selkeää ohjetta pussukalle ei löytynyt, joten tässäpä sellainen.

Pussi on koottu kangassuikaleista, jotka on ensin taiteltu nelinkerroin pituussuunnassa ja ommeltu suoralla ompeleella kaitaleen reunasta. Yhden kangassuikaleen valmis leveys on 2 cm. Kuvan pussukan korkeus on noin 13 cm ja pohjan koko noin 8,5 x 8,5 cm.

Materiaalit:

  • Puuvillakangasta kahta eri väriä
  • Ompelulankaa

Ohje:

  • Leikkaa punaisesta pohjakankaasta 8 kpl suikaleita, joiden leveys on 8 cm ja pituus 33 cm.
  • Leikkaa punaisesta pohjakankaasta yläreunan kaitale, joka on 8 cm x 36 cm.
  • Leikkaa valkoisesta kankaasta 5 kpl suikaleita, joiden leveys on 8 cm ja pituus 36 cm.
  • Taita kukin suikale pituussuunnassa kaksinkerroin, silitä taite, avaa suikale ja taita suikaleiden reunat keskellä olevaan taitteeseen. Silitä ja ompele kaitaleen reunasta suoraalla ompeleella. Näin leikatut reunat jäävät suikaleen sisäpuolelle. Valmiin suikaleen leveys on 2 cm.

  • Aseta punaiset suikaleet lomittain toistensa kanssa pussin pohjaksi. Mittaa pohjaosan ulkopuolelle jäävien suikaleiden pituus (näiden tulee olla saman pituisia joka suuntaan, pohjaosa asettuu suikaleiden keskiosaan), ks. kuva yläpuolella.
  • Kiinnitä pohjan suikaleet toisiinsa nuppineulojen avulla ja ompele pohjan ulkoreunasta suoralla ompeleella siten, että kaitaleet kiinnittyvät paikalleen. Poista nuppineulat.
  • Lähde ”punomaan” pussin sivuosia valkoisilla kangassuikaleilla. Kokeile valkoisen suikaleen tarvittava pituus pussin ympärille ja kiinnitä kaitaleen päät toisiinsa nuppineuloilla. Irrota valkoinen kangassuikale ja ompele suikaleen päät kiinni renkaaksi. Huolittele leikatut reunat siksak-ompeleella. Pujota rengas pussin ympärille. Jätä päätelty siksak-ommel piiloon punaisen suikaleen taakse pussin sisälle.
  • Valmista kaikista valkoisista kangassuikaleista sopivan pituiset renkaat ja pujottele ne vuorotellen punaisten suikaleiden lomaan siten, että valkoiset ja punaiset suikaleet muodostavat yhdessä pussin sivut.
  • Sovita punainen, nelinkerroin taiteltu yläreunan kaitale pussin yläreunaan. Taita suikaleen toisesta pitkästä päästä 1 cm saumanvarat suikaleen sisäpuolelle. Aseta kaitaleen päät siten, että taiteltu reuna jää päälle. Ompele kaitale kiinni pussin yläreunaan suoralla ompeleella.

Toivottavasti ohjeesta on iloa :). Hauskaa helmikuuta!

Heli

Puutarhavaja pieneen pihaan

Tämän kesän isompi pihaprojekti on ollut pihavajan rakentaminen. Tarvitsimme ulkovajan ruohonleikkurille, kottikärryille, haravoille ja lapioille, jotka ovat lojuneet talon vierustalla naapureiden kaunistuksena jo toista vuotta. Nyt tuli tilanteeseen korjausliike, ulkovajassa on nyt tilaa kaikille puutarhatarvikkeille – myös ruukuille.

Mietimme, tulisiko saman hintaiseksi – ja vähemmän työlääksi – ostaa jokin valmisvaja. Katsoimme mm. Bauhausin valikoimia, joista löytyi Palmako Leif 3,1 m2. Vajan hinta on puuvalmiina 459,00 euroa, ja ulkonäöllisesti se olisi voinut istuakin pihaamme. Harmillista kyllä sisäänkäynti oli vajassa meidän tarpeisiimme väärällä seinustalla ja kattokaltevuus väärään suuntaan. Muutenkin hinta hirvitti, eikä valmiina löytynyt toistakaan juuri pihallemme sopivaa vajaa.

Kätevä puoliso lähtikin rakentamaan vajaa metritavarasta.  Vajasta tuli mielestäni erittäin onnistunut. Puolisolla ei ole peukalo keskellä kämmentä, ja minun vastuulleni jäi perinteiseen malliin vain valmiin vajan maalaus. Sen teinkin ilomielin neljän suomen kielen esseen kirjoittamisen välissä!

Pyrimme suunnittelemaan ja valmistamaan vajan mahdollisimman huomaamattomaksi. Vaja on maisemoitu aitaan, materiaalina on sama paneelilauta kuin takana olevassa aidassa. Laudat on myös mitoitettu siten, että jokainen vajan lauta jatkaa samassa linjassa aitalaudan kanssa. Vaja on maalattu samalla Valtti Colorin sävyllä kuin aita. Pari vuotta vanhempi aita näyttää hieman tummemmalta, mutta väriero tasoittunee parissa vuodessa. Ja sitten onkin jo aika maalata aita uudestaan…

Vaja perustettiin ns. jalasmökki-tekniikalla, alla on muutama betonilaatta ja vajan voisi periaatteessa siirtää vaikka pois paikaltaan tarvittaessa. Vajan taka- ja etuseinistä rakennettiin ensin elementit, jotka kiinnitettiin toisiinsa sivurakenteilla. Pyrimme mallaamaan vajamme saman korkuiseksi, kuin viereisellä pihalla oleva naapurin vaja, ja otimme myös katon kaltevuudessa huomioon naapurin aiemmin rakentaman vajan katon kaltevuuden. Vajamme katto on kenties hieman jyrkempi kuin naapurilla, mutta sitä ei juuri huomaa. Molemmat näyttävät mielestäni paikalleen sopivilta.

Kattoon käytimme kaksi pakettia huopakatetta. Saimme mahtavilta naapureiltamme heidän viime kesän projektistaan yli jääneen huopakaton paketin. Katon otsalauta maalattiin samalla harmaalla kuin aidan kivijalka.

Pihavajan koko: K takaa 2,7 m ja K edestä  2.5 m,  S 1,33 m  L 2,25 m

Mitä maksoi?

15 betonilaattaa 40×40 cm, 45 e

Runkomateriaalit + kattolauta 135 e

Ulkoverhouspaneelit 134 e

Ruuvit ja naulat 50 e

Kattohuopa 1 paketti 22 e (toisen saimme naapureilta)

Maalit ja pensselit 64 e

Sähköjohto (laitamme vajan sisälle Easy Connect -puutarhavalosarjan johdon ja lampun, jota ei vielä ole ostettu) 24 e

Helat 77 e

Yhteensä: 551 e

Eipä siis mikään halpa vaja tullut tästäkään, aikalailla samoihin hintoihin menivät kustannukset Bauhausin valmisvajan kanssa. Valmivajan hinnaksi maalattuna ja samalla tavalla perustettuna olisi tullut 614 e.

 

Ja sisäpuolella kaikki on järjestyksessä. Sinne mahtuvat puutarhavälineet, ruohonleikkuri, kottikäyrryt ja lumikola.

Seuraava nikkarointi- ja maalausprojektimme odottaa kesämökillä: vierashuoneen ja saunan ulkoverhoilu tulisi maalata ja vierashuoneeseen rakentaa mummin mentävät, turvalliset ja leveät rappuset.

Aurinkoa viikonloppuun!

Heli x

Ystävälle <3

Viikonloppu hurahti jälleen turhan nopeasti. Mukavaa oli, sillä velimies perheineen kävi kylässä ja juhlimme meidän nuorten sankareidemme (jo 14- ja 16-vuotiaat!) synttäreitä. Veljeni vei poikakatraan Megazoneen, ja sielläkös oli ollut huippukivaa. Nälkäinen sakki saapui posket hehkuen syömään päivällistä. Jälkiruokajäätelö vohveleilla ja nonparelleilla höystettynä sai mallata synttärikakun virkaa (kakkukin olisi hyvää, mutta jätski on pojista parasta – sitä siis!).

Näin se meni, tammikuu on takana ja helmikuu helistää jo ensimmäistä viikkoaan. Laskeskelen parhaillaan viikkoja ja kuukausia. Vielä jaksaa, kaksi viikkoa ja pojat tulevat Jyväskylään hiihtolomaviikoksi. Minulla on tietysti kosolti pakollisia opiskeluhommia viikolla, mutta ennätämme nähdä ainakin iltaisin ja molempina viikonloppuina. Sitten onkin jo kohta maaliskuu, ja enää kolme kuukautta opiskelua Jyväskylässä. Täytyisi vissiin rakentaa aamukampa :D.

Mutta hei, helmikuussa muistamme ystävää! Kokosin muutaman täsmäidean ystävänpäiväksi yhdelle jos toisellekin ystävälle. Nämä projektit on nopea toteuttaa. Ja jos ystävä asuu kaukana, pieni tervehdys on helppo lähettää vaikka postitse.

Lämpimiä ajatuksia ja hyvää helmikuuta, ystävät!

Paperinaruun on pujoteltu kauniita, eläväpintaisia nappeja. Pieni nappi ja narulenkki muodostavat yhdessä rannekorun lukon.

Ystävän avaimet pysyvät tallessa tämän säilyttimen avulla! Ohjeen löydät täältä: http://kotonaparas.com/avaimet-jarkkaan/

Vetoketjun pätkästä saa kivan rintarossin. Taivuttelin vetoketjun muotoonsa ja ompelin koneella sekä viimeistelin käsin pienillä pistoilla. Hakaneula kiinnittää rossin rintapieleen.

Sydämen voi virkata vaikka jämälangasta, sillä paljoa materiaalia ei tähän tarvita. Sydämistä syntyy korvikset, kortti, kaulakoru – tai mitä vaan! Ohjeen löydät täältä: http://kotonaparas.com/sydan-ystavalle/