Aihearkisto: Tee itse – Craft & diy

Puutarjottimen muodonmuutos

Piipahdin taannoin Country White -liikkeen joulun avajaisissa Mankkaalla, ja samalla poikkeamalla kävin upeassa puutarha- ja kukkakauppa GardenLivingissä. Se on paikka, josta saan aina inspiraatiota. Tunnustan: himoitsen kaupan upeita kasveja ja graafisia ruukkuja, joita ei saa muualta.

Näin GardenLiving-liikkeessä ison, puisen, mattamustan puulautasen. Sen päälle oli aseteltu runsaasti mattamustia omenakynttilöitä, joiden pinnalla oli sokerin näköistä kimalletta. Upea. Jos sinulla on iso pöytä, jonka päälle kaipaat puista, mustaa lautasta/tarjotinta, käy vilkaisemassa. Itse sain tästä diy-idean.

Olemme saaneet kauniin puisen tarjottimen – tai lautasen – lahjaksi reilu parikymmentä vuotta sitten. Sen sinipunainen sävy ei koskaan oikein kolahtanut, mutta olemme käyttäneet sitä jonkin kerran kynttilälautasena (ja kyllä, paloturvallisuus on tärkeä asia! Kynttilät eivät jää koskaan palamaan liian pitkäksi aikaa tai yksikseen lautaselle). Suurimman osan ajasta lautanen on viettänyt kaapin kätköissä, mutta nyt siihen tulisi muutos.

Palasin takaisin Country White -liikkeeseen ja ostin sieltä pienen purkin harmaata Vintage-maalia, jolla päätin maalata sinipunaisen puulautasemme. Sohvapöytämme on musta, ja arvelin, että harmaa lautanen sen päällä olisi toimiva vaihtoehto. Ja toisaalta, mustasta erottuu pieninkin pöly ja kissankarva välittömästi.

Siispä toimeen. Pähkäilin ensin maalin värejä. Mikä harmaa näistä? Värikartta oli houkutteleva. Halusin tummemman harmaata, mutta pienessä purkissa oli saatavilla vain Warm Grey -vaaleanharmaata. Well well, kokeillaan siis sitä.

Puutarjotin ennen-kuvissa.

Maalauksen jälkeen pinta on kauniin mattaharmaa.

Hyvää ensimmäistä adventtia ja mukavaa viikon alkua,

Heli

Piipahdus kädentaitomessuilla Tampereella

Käväisin lauantaina kädentaitomessuilla Tampereella. Olimme ystäväni kanssa ajoissa paikalla, jo yhdeksän jälkeen aamulla, mutta parkkipaikat alkoivat olla jo pullollaan. Ja sama näkyi myös halleissa. Jaksoimme kierrellä puoli kahteen, jonka jälkeen pujottelimme ihmismassan läpi ulos.

No mutta, käsillä tekeminen on vahvasti voimissaan, sen kyllä kävijöiden määrästä huomasi. Erityisesti minua ilahdutti suomalaisten käsityöläisten luovuus ja innovatiivisuus – monella käsityöyrittäjällä oli oman näköisensä idea/tuote/tuoteperhe tai materiaali, kuten ekonahka tai ananaksen lehtien kuidusta valmistettu kangasmainen materiaali.

Valmiita lankoja, villoja ja kehruunäytös osastolla.

Käsinvärjättyjä Martin’s Lab -lankoja.

Kuvat alapuolella Taito Pirkanmaan osastolta.

Taito-shoppien välittämät mallit ovat kotimaisia design-tuotteita, joihin voi ostaa ohjeen ja materiaalit valmiina. Tämän joulun uutuusmallit esillä messuilla.

Kansallispuku on pop?

Paljon oli toki myös samanlaista ja samoista ideoista ammentavia käsityötuotteita. Mietin sitä, miten haastavaa on pärjätä alalla yrittäjänä. Mikä on riittävän omaperäinen ja haluttava käsityötuote, ja miten sen pystyy valmistamaan toimivalla kustannusrakenteella? Hyvin alalla tuntuvat pärjäävän materiaalien ja valmispakettien vähittäismyyjät.

Kiertelin messuilla ideamoodilla, en ostelemassa. Muutama idea opetustyöhön alakoulun oppilaiden kanssa toteutettavaksi messuilta löytyikin. Mietin myös, milloin saisin oman tekemisen moodini taas syttymään. Kaikkea kivaa ja inspiroivaa näimme messuilla, mutta missä oma kipinä luuraa? Tänä syksynä olen valmistanut vain mallitöitä viitosten ja kuutosten käsityötunneille. Tuntuu, että kaikki aika kuluu muun opetuksen suunnitteluun, eikä aikaa tai paukkuja nyt muuhun tekemiseen oikein irtoa.

Teki kuitenkin hyvää käydä hakemassa ideoita. Paljon en kuvia ottanut, sillä ihmispaljous sekä kuvien julkaisumahdollisuus rajoittivat (kuvattavien yksityisyyden suoja ja käsityömallien tekijänoikeudet). Pyysin luvat kuvien julkaisuun.

Tuikkulyhty kipsinauhasta

Näin edellisessä koulussani kollegani luokassa valkoisia kipsimunia, jotka oli maalattu sisäpuolelta kullan värisiksi. Ne olivat upeita ja taitavan kollegani ohjauksessa hyvin onnistuneita oppilastöitä, ja päätin, että joku päivä teen omien oppilaideni kanssa vastaavia. Kohta se hetki koittaa, mutta sitä ennen näitä piti tietysti kokeilla itse. Näin voi huomata, mitkä asiat kannattaa ennakoida oppilaiden kanssa.

Löysin myös Pinterestissä kuvia näistä kauniista tuikkulyhdyistä, joista osa oli tehty kipsinauhasta ja osa askartelubetonista. En ole vielä kokeillut kultamaalia tuikkulyhdyn sisäpuolelle, mutta Pinterestin kuvissa se toi lämmintä hehkua ja sai koko tuikkulyhdyn loistamaan upeasti.  Kässäkuviksen (niin, sellainen yhdistelmäaine koulussamme on!) seuraava työ on siis tässä.

Laitoin pienet led-tuikut sisälle, ja valkoinen kipsituikkulyhty hehkuu kauniisti sen valossa. Jos et ole vielä kokeillut tätä loistoideaa, tässäpä ohje:

Näitä tarvitset:

  • Jätesäkki suojaksi pöydän päälle
  • Iso vesikulho
  • Noin 10 cm levyistä kipsinauhaa
  • Ilmapalloja

Käytin yhteen tuikkukynttilälyhtyyn yhden rullan kipsinauhaa (paketissa oli useampia yksittäispakattuja kipsinauharullia).

Tee näin:

  1. Suojaa pöytä jätesäkillä ja kaada kulhoon lämmintä vettä.
  2. Valuta hanasta ilmapallon sisälle hieman vettä. Näin lyhdystä tulee litteäpohjainen ja se pysyy paremmin paikallaan eikä keiku. Puhalla sitten ilmapallo halutun kokoiseksi.
  3. Leikkaa kipsinauhasta sopivan pituisia paloja: Nauhan pituus on pallon yläreunasta pohjan kautta toiseen yläreunaan (jätä ylös aukko).
  4. Kastele kipsinauha vedessä ja asettele sen pallon ympärille. Asettele nauhat limittäin ja jonkin verran päällekkäin. Yhdestä nauharullasta saa nauhat pienempään palloon, isoon tarvitaan vähän enemmän kipsinauhaa. Näihin molempiin kynttilälyhtyihin käytin yhdet kipsirullat. Isommasta tuli hieman läpikuultavampi, koska käytin siinä suhteessa vähemmän kipsinauhaa.
  5. Yläaukon muoto syntyy nauhan reunasta. Jos haluat muotoilla sitä esim. leikkaamalla, tee se vielä kun kipsi on kosteaa. Olen nähnyt kuvissa myös kauniita harsomaisia yläreunoja.
  6. Anna työn kuivua tunti, pari. Puhkaise ilmapallo varovasti (pieni terävä neula on hyvä!) ettei se räiskähdä ja levitä kipsiä. Tein itse tämän vaiheen saksen kärjellä, ja isompi pallo levitteli kipsinmuruja mukavasti ympärille.
  7. Jätä työ kuivumaan ainakin 1-2 vuorokaudeksi.
  8. Kynttilälyhty on kaunis valkoisena. Voit kuitenkin maalata tuikkulyhdyn sisuksen esim. kullan- tai hopeanvärisellä askartelumaalilla – se tuo siihen ekstratsujauksen!

Mukavaa marraskuista alkuviikkoa!

Heli

 

 

 

 

 

Pieni kangaspussi jämäkankaista

Etsin hyviä ideoita koulun käsityötunnille jo ennen joulua pinterestista, ja löysin tämän ommellun ja punotun kangaspussukan eri versioina. Lähdin kokeilemaan, miten tällainen onnistuisi. Selkeää ohjetta pussukalle ei löytynyt, joten tässäpä sellainen.

Pussi on koottu kangassuikaleista, jotka on ensin taiteltu nelinkerroin pituussuunnassa ja ommeltu suoralla ompeleella kaitaleen reunasta. Yhden kangassuikaleen valmis leveys on 2 cm. Kuvan pussukan korkeus on noin 13 cm ja pohjan koko noin 8,5 x 8,5 cm.

Materiaalit:

  • Puuvillakangasta kahta eri väriä
  • Ompelulankaa

Ohje:

  • Leikkaa punaisesta pohjakankaasta 8 kpl suikaleita, joiden leveys on 8 cm ja pituus 33 cm.
  • Leikkaa punaisesta pohjakankaasta yläreunan kaitale, joka on 8 cm x 36 cm.
  • Leikkaa valkoisesta kankaasta 5 kpl suikaleita, joiden leveys on 8 cm ja pituus 36 cm.
  • Taita kukin suikale pituussuunnassa kaksinkerroin, silitä taite, avaa suikale ja taita suikaleiden reunat keskellä olevaan taitteeseen. Silitä ja ompele kaitaleen reunasta suoraalla ompeleella. Näin leikatut reunat jäävät suikaleen sisäpuolelle. Valmiin suikaleen leveys on 2 cm.

  • Aseta punaiset suikaleet lomittain toistensa kanssa pussin pohjaksi. Mittaa pohjaosan ulkopuolelle jäävien suikaleiden pituus (näiden tulee olla saman pituisia joka suuntaan, pohjaosa asettuu suikaleiden keskiosaan), ks. kuva yläpuolella.
  • Kiinnitä pohjan suikaleet toisiinsa nuppineulojen avulla ja ompele pohjan ulkoreunasta suoralla ompeleella siten, että kaitaleet kiinnittyvät paikalleen. Poista nuppineulat.
  • Lähde ”punomaan” pussin sivuosia valkoisilla kangassuikaleilla. Kokeile valkoisen suikaleen tarvittava pituus pussin ympärille ja kiinnitä kaitaleen päät toisiinsa nuppineuloilla. Irrota valkoinen kangassuikale ja ompele suikaleen päät kiinni renkaaksi. Huolittele leikatut reunat siksak-ompeleella. Pujota rengas pussin ympärille. Jätä päätelty siksak-ommel piiloon punaisen suikaleen taakse pussin sisälle.
  • Valmista kaikista valkoisista kangassuikaleista sopivan pituiset renkaat ja pujottele ne vuorotellen punaisten suikaleiden lomaan siten, että valkoiset ja punaiset suikaleet muodostavat yhdessä pussin sivut.
  • Sovita punainen, nelinkerroin taiteltu yläreunan kaitale pussin yläreunaan. Taita suikaleen toisesta pitkästä päästä 1 cm saumanvarat suikaleen sisäpuolelle. Aseta kaitaleen päät siten, että taiteltu reuna jää päälle. Ompele kaitale kiinni pussin yläreunaan suoralla ompeleella.

Toivottavasti ohjeesta on iloa :). Hauskaa helmikuuta!

Heli

Puutarhavaja pieneen pihaan

Tämän kesän isompi pihaprojekti on ollut pihavajan rakentaminen. Tarvitsimme ulkovajan ruohonleikkurille, kottikärryille, haravoille ja lapioille, jotka ovat lojuneet talon vierustalla naapureiden kaunistuksena jo toista vuotta. Nyt tuli tilanteeseen korjausliike, ulkovajassa on nyt tilaa kaikille puutarhatarvikkeille – myös ruukuille.

Mietimme, tulisiko saman hintaiseksi – ja vähemmän työlääksi – ostaa jokin valmisvaja. Katsoimme mm. Bauhausin valikoimia, joista löytyi Palmako Leif 3,1 m2. Vajan hinta on puuvalmiina 459,00 euroa, ja ulkonäöllisesti se olisi voinut istuakin pihaamme. Harmillista kyllä sisäänkäynti oli vajassa meidän tarpeisiimme väärällä seinustalla ja kattokaltevuus väärään suuntaan. Muutenkin hinta hirvitti, eikä valmiina löytynyt toistakaan juuri pihallemme sopivaa vajaa.

Kätevä puoliso lähtikin rakentamaan vajaa metritavarasta.  Vajasta tuli mielestäni erittäin onnistunut. Puolisolla ei ole peukalo keskellä kämmentä, ja minun vastuulleni jäi perinteiseen malliin vain valmiin vajan maalaus. Sen teinkin ilomielin neljän suomen kielen esseen kirjoittamisen välissä!

Pyrimme suunnittelemaan ja valmistamaan vajan mahdollisimman huomaamattomaksi. Vaja on maisemoitu aitaan, materiaalina on sama paneelilauta kuin takana olevassa aidassa. Laudat on myös mitoitettu siten, että jokainen vajan lauta jatkaa samassa linjassa aitalaudan kanssa. Vaja on maalattu samalla Valtti Colorin sävyllä kuin aita. Pari vuotta vanhempi aita näyttää hieman tummemmalta, mutta väriero tasoittunee parissa vuodessa. Ja sitten onkin jo aika maalata aita uudestaan…

Vaja perustettiin ns. jalasmökki-tekniikalla, alla on muutama betonilaatta ja vajan voisi periaatteessa siirtää vaikka pois paikaltaan tarvittaessa. Vajan taka- ja etuseinistä rakennettiin ensin elementit, jotka kiinnitettiin toisiinsa sivurakenteilla. Pyrimme mallaamaan vajamme saman korkuiseksi, kuin viereisellä pihalla oleva naapurin vaja, ja otimme myös katon kaltevuudessa huomioon naapurin aiemmin rakentaman vajan katon kaltevuuden. Vajamme katto on kenties hieman jyrkempi kuin naapurilla, mutta sitä ei juuri huomaa. Molemmat näyttävät mielestäni paikalleen sopivilta.

Kattoon käytimme kaksi pakettia huopakatetta. Saimme mahtavilta naapureiltamme heidän viime kesän projektistaan yli jääneen huopakaton paketin. Katon otsalauta maalattiin samalla harmaalla kuin aidan kivijalka.

Pihavajan koko: K takaa 2,7 m ja K edestä  2.5 m,  S 1,33 m  L 2,25 m

Mitä maksoi?

15 betonilaattaa 40×40 cm, 45 e

Runkomateriaalit + kattolauta 135 e

Ulkoverhouspaneelit 134 e

Ruuvit ja naulat 50 e

Kattohuopa 1 paketti 22 e (toisen saimme naapureilta)

Maalit ja pensselit 64 e

Sähköjohto (laitamme vajan sisälle Easy Connect -puutarhavalosarjan johdon ja lampun, jota ei vielä ole ostettu) 24 e

Helat 77 e

Yhteensä: 551 e

Eipä siis mikään halpa vaja tullut tästäkään, aikalailla samoihin hintoihin menivät kustannukset Bauhausin valmisvajan kanssa. Valmivajan hinnaksi maalattuna ja samalla tavalla perustettuna olisi tullut 614 e.

 

Ja sisäpuolella kaikki on järjestyksessä. Sinne mahtuvat puutarhavälineet, ruohonleikkuri, kottikäyrryt ja lumikola.

Seuraava nikkarointi- ja maalausprojektimme odottaa kesämökillä: vierashuoneen ja saunan ulkoverhoilu tulisi maalata ja vierashuoneeseen rakentaa mummin mentävät, turvalliset ja leveät rappuset.

Aurinkoa viikonloppuun!

Heli x

Ystävälle <3

Viikonloppu hurahti jälleen turhan nopeasti. Mukavaa oli, sillä velimies perheineen kävi kylässä ja juhlimme meidän nuorten sankareidemme (jo 14- ja 16-vuotiaat!) synttäreitä. Veljeni vei poikakatraan Megazoneen, ja sielläkös oli ollut huippukivaa. Nälkäinen sakki saapui posket hehkuen syömään päivällistä. Jälkiruokajäätelö vohveleilla ja nonparelleilla höystettynä sai mallata synttärikakun virkaa (kakkukin olisi hyvää, mutta jätski on pojista parasta – sitä siis!).

Näin se meni, tammikuu on takana ja helmikuu helistää jo ensimmäistä viikkoaan. Laskeskelen parhaillaan viikkoja ja kuukausia. Vielä jaksaa, kaksi viikkoa ja pojat tulevat Jyväskylään hiihtolomaviikoksi. Minulla on tietysti kosolti pakollisia opiskeluhommia viikolla, mutta ennätämme nähdä ainakin iltaisin ja molempina viikonloppuina. Sitten onkin jo kohta maaliskuu, ja enää kolme kuukautta opiskelua Jyväskylässä. Täytyisi vissiin rakentaa aamukampa :D.

Mutta hei, helmikuussa muistamme ystävää! Kokosin muutaman täsmäidean ystävänpäiväksi yhdelle jos toisellekin ystävälle. Nämä projektit on nopea toteuttaa. Ja jos ystävä asuu kaukana, pieni tervehdys on helppo lähettää vaikka postitse.

Lämpimiä ajatuksia ja hyvää helmikuuta, ystävät!

Paperinaruun on pujoteltu kauniita, eläväpintaisia nappeja. Pieni nappi ja narulenkki muodostavat yhdessä rannekorun lukon.

Ystävän avaimet pysyvät tallessa tämän säilyttimen avulla! Ohjeen löydät täältä: http://kotonaparas.com/avaimet-jarkkaan/

Vetoketjun pätkästä saa kivan rintarossin. Taivuttelin vetoketjun muotoonsa ja ompelin koneella sekä viimeistelin käsin pienillä pistoilla. Hakaneula kiinnittää rossin rintapieleen.

Sydämen voi virkata vaikka jämälangasta, sillä paljoa materiaalia ei tähän tarvita. Sydämistä syntyy korvikset, kortti, kaulakoru – tai mitä vaan! Ohjeen löydät täältä: http://kotonaparas.com/sydan-ystavalle/

Kelit on olleet kummia. Jyväskylässä vaihtui vetiseksi, ja sama jatkui nyt viikonloppuna Helsingissä. Saapa nähdä, vieläkö kovat helmikuun pakkaset koettelevat – luultavasti koettelevat kumminkin. Arvelinkin kirjoittaa tänne blogiini ohuen mutta lämpimän neulepipon ohjeen. Ennätin neuloa pukinkonttiin kaksi tällaista palmikkopipoa. Siksipä en julkaissut ohjetta ennen joulua :D.

Sadattelin vain taas, että olisi kannattanut aloittaa neulominen jo aiemmin. Neuloin nääs ensin yhden koeversion, vaihdoin puikot pienempiin, ja neuloin toisen, kunnes onnistuin. Jouduin vähän entrailemaan silmukkamääriäkin, kunnes sain homman mieleisekseni.

Lankana on suloinen Dropsin Baby Merino -villalanka (50g = 175 m), joka ei kutita, mutta on lämmin. Työhön sopivat puikot kokoa 3-3,5 tai käsialan mukaan pyöröneuleena. Neuloin ensin lyhyillä pyöröpuikoilla, ja vaihdoin sukkapuikkoihin, kun pipo alkoi kaventua ja työskentely pyöröpuikoilla alkoi olla hankalaa.

Jos innostut tekemään pipon, tässä ohjeet sekä lasten että aikuisen kokoon.

Tein pintaneuleen kuviolla, jossa on kahdeksan silmukan palmikko. Palmikko muodostuu siis 4 + 4 oikeasta silmukasta. Kaksi nurjaa silmukkaa reunustaa palmikkoa molemmin puolin, ja palmikoiden välissä kulkee kahden oikean silmukan muodostama sileä pystyraita. Kuvion koko on siis 14 silmukkaa.

Aikuisen pipossa on 10 x 14 silmukan kuvio, eli 140 silmukkaa.  Lapsen piposta voi jättää pois kaksi kuviota, 140 – 28 s = 112 s.

Neuloin pipon alareunaan 1o, 1n-joustinneuletta noin 4–5 cm, ja aloitin tämän jälkeen palmikkopintaneuleen: 10 x (8o, 2n, 2o, 2n). Palmikkosilmukat vaihtavat paikkaa joka 10. kerroksen jälkeen. Voit myös katsoa, mikä toimii omaan käsialaasi.

Aloitin kavennukset varsin myöhään, kun pipon korkeus niin sanotusti hipoi huippua. Tein kavennukset samalla kertaa palmikonsiirtojen kanssa, ja sain ne piilotettua hyvin palmikon risteyskohtaan. Kavensin siis 2o yhteen + 2o oikein yhteen molempien palmikonpuolien sisäreunasta siten, että yhteen neulomisen kavennus jäi palmikon vaihdoskohtaan. Näin palmikkoon jäi 6o (3o, 3o). Samalla kerroksella kavensin myös nurjista silmukkaraidoista 2n yhteen siten, että kuvio oli kavennusten jälkeen seuraava: (6o, 1n, 2o, 1n). Neuloin korkeutta noin 6-8 krs, kunnes palmikon (nyt kapeampi) siirto näytti silmään sopivalta. Kavensin jälleen palmikkosilmukoista 2o yhteen ja 2o yhteen: palmikossa enää 4o. Muutaman kerroksen jälkeen ryhdyin kaventamaan urakalla 2 yhteen niin kauan, kunne sain loput muutamat silmukat vedettyä yhteen ja pääteltyä työn.

Langassa on upeita värejä, ja valitsin vaaleanpunaisen langan suloiselle nuorelle neidolle, joka on pinkin ystävä <3.

Mukavaa alkuviikkoa!

Heli

Joulun parhaat DIY-ideat

Aika tuntuu kiitävän tänä syksynä, ensimmäinen adventtikin meni poikkeuksellisesti lähes huomiotta. Lukuhommat ja opiskelukiireet vievät ajatukset toisaalle, mutta saatiin sentään joitakin jouluvaloja asennettua jo kotiinkin!

Tulin taas perjantaina kotiin opintojen parista Jyväskylästä, ja huomasin ohi kulkiessani Helsingin Kampin Plantagenissa upeita joulukuusia. Ne olivat siis eläviä taimia mullassa ruukuissaan.  Hyvällä lykyllä kuusi säilyy hengissä kevääseen, jolloin sen voi istuttaa ulos pihalle. Melkein astuin Espoon-bussiin kuusi kainalossa… 😀

Sen verran haipakkaa on ollut, että päätin koota tänne nyt pari vuotta sitten julkaisemani jouluiset DIY-ideat. Nämä kehittelin erilaisten Pinterestista löytyneiden ideoiden pohjalta. Toivon, että niistä on iloa!

Hyvää joulun odotusta <3.

Heli

IMG_5537

IMG_5539

Talouspaperirullat on litistetty ja leikattu 2 cm levyisiksi soikioiksi. Soikiot voi kiinnittää toisiinsa kuumaliimalla tai pienellä nitojalla niittaamalla. Kuparin-, hopean- tai kullanvärinen askartelumaali ja hileliima (reunoissa) viimeistelevät jouluisen ilmeen.

joulukortit

Yksinkertainen on usein kauneinta. Sydämen muotoinen kakkupaperi tai vaikkapa vanhasta kirjasta tai metallipaperista leikattu kuvio on kaunis jo itsessään tai hileliimalla ääriviivat viimeisteltynä.

IMG_5472

Erilaisia kortti-ideoita löytyy kosolti myös Pinterestista.

IMG_5515

Ihmeitä syntyy A4-kopiopaperia viikkailemalla. Ylempi kaveri on tehty hopeapaperista.

IMG_5483

IMG_5463

Lasipurkeista saa vaikka kuinka hauskoja kynttilälyhtyjä vähän tuunaamalla! Lasipurkin pohjalle on hyvä laittaa eristeeksi kerros karkeaa merisuolaa, ettei purkki poksahda rikki kynttilän kuumuudesta.

IMG_5484

 

DIY nopea havukranssi ja heipat mökille!

Vietimme viimeksi viikonlopun mökillä syyslomalla lokakuussa. Mökin laitto talvikuntoon jäi silloin vähän kesken, sillä luulimme ennättävämme mökille vielä ennen talven tuloa. Mutta niin kävi, että talvi yllätti!

syysmokki

Onneksi perille pääsi vielä autolla, lunta oli satanut vasta viitisentoista senttiä. Marraskuinen hämärän hyssy näkyy kuvissa, päivä ei kunnolla valjennut enää perjantaisen auringon pilkahduksen jälkeen.

syysmokki1

syysmokki2

syysmokki3

Rantavesissä ui kolme joutsenpariskuntaa. Kuulin, kuinka jäät rätisivät jäätyessään ja mietin, milloinhan rannasta suojaa hakeneet joutsenet lähtevät lämpimämmille maille. Kovin kävi kylmä viima järveltä.

syysmokki4

Laituri on jo irrotettu ja laskusilta nostettu pystyyn. Kova syysmyräkkä irrotti laiturin ja tikkaat jo aiemmin syksyllä, onneksi ennätimme saada osat talteen. Säästyimme mökillä myös isommilta myrskytuhoilta.

syysmokki5

Näin torilla kauniita varpuseppeleitä. Innostuin niistä, mutta päätin tehdä kranssin kuitenkin havunoksista. Niinpä napsin alimpia kuusen oksia omasta mökkimetsästä.

syysmokki7

Hyödynsin aiemmin tekemääni koivunoksakranssia pohjana.

syysmokki6

Pujottelin ja kiinnitin kuusen oksat juuttinarulla kranssipohjaan. Mökillä ei harmi kyllä ollut tummaa ohutta metallilankaa, vaalea naru pilkottaa vähän havujen alta.

syysmokki8

Kranssi on oikeastaan kauneimmillaan kynttilälyhdyn kaverina. Selkeästi alkaa jo joulu kutkutella, otin mökiltä mukaan myös jouluvaloja opiskelija-asuntooni.

Oli ihan kiva viettää vielä viikonloppu mökillä, mutta nyt voi jo sanoa heipat kesäkodille hyvällä mielellä. Syksyn viikot ovat hujahtaneet opinnoissa hurjaa vauhtia. Odotan kieltämättä vähän jo joulutaukoa, siihenhän on enää viitisen viikkoa.

Heli

DIY-pöytä opiskelijaboksiin ja ensimmäinen opiskeluviikko

Kävi sitten niin ihanasti, että pääsin opiskelemaan luokanopettajan maisteriohjelmaan tänä syksynä. Olen aivan täpinöissäni! Opettajan sijaisuudet ovat olleet hyvä tapa mitata omaa motivaatiota, joka on todella korkealla. Toivon, että tulevaisuudessa minulla on oma luokka tai voin tehdä töitä vaikkapa resurssiopena.

Tilanne on todella kiva, sillä olen tässä viimeisten parin vuoden aikana tehnyt satunnaisia opesijaisuuksia sekä vielä satunnaisempia kirjallisia töitä. Toivon pääseväni parin vuoden sisällä tekemään lasten ja nuorten pariin mielekästä työtä, jonka merkityksen voi nähdä joka päivä. Jotenkin elämäänsä kaipaisi myös omaa mukavaa työyhteisöä, työkamuja, sekä jonkinmoista ennustettavuutta myös tulevalle.

Opinnot ovat toisella paikkakunnalla kuin perhe, joten tarvitsin opiskelija-asunnon. Tässäkin kävi tuuri, sain pienen yksiön. Kalusteita ei tarvinnut hankkia lisää, sillä raahasimme mökiltä opiskelijayksiöön sängyn, tuolit ja nojatuolin. Ja pöytä syntyi osin vanhoista ja osin uusista aineksista.

Ristomatti Ratian suunnitteleman Saaristo-sarjan sohvapöydän jalat olivat vuosien saatossa hajonneet. Pöytälevyä on säilytetty mökillä, ja olin suunnitellut tekeväni siitä matalan sohvapöydän hauskoilla teollisuuspyörillä. Nyt tarvittiin korkeampaa jalkaa, ja 70-senttiset  Krille-jalat Ikeasta sopivat mielestäni hyvin myös pöydän tyyliin.

poytadiy

Sohvapöydän pukkijalat olivat hajonneet, kiinnityskohdat näkyvät pöytälevyn alapuolella.

poytadiy1

70-senttiset Krillet löytyivät Ikeasta 10 euron kappalehintaan.

poytadiy2

Jalka ruuvattiin viidellä ruuvilla pöytälevyyn.

poytadiy4

Pöytälevyssä  on ajan patinaa. Siinä voi edelleen nähdä poikieni vuosien takaiset naputtelujen ja leluilla koputtelujen jäljet.

poytadiy6

Krillen pyörät saa lukittua. Pöytää on myös helppo siirrellä tarvittaessa pienessä yksiössä – kätevää!

poytadiy5

Vanhat tuolit tulivat mökiltä opiskelijaboksiin.

Eka opiskeluviikko on nyt takana, ja aika haipakkaa tuntuu olevan tiedossa tästä ainakin vuodeksi-puoleksitoista eteenpäin. Osa luennoista ja ryhmäopetuksesta on aivan huippua, osa on käsittämättömän antiikkista – pp-sulkeisista toivoisi jo päästävän, ideanahan on saada meistä ilmiöopettamisen tulevia taitajia, huoh! Ihan parasta on myös se, että meidän pieni maisteriryhmämme on aivan super! On kiva kun on opiskelukamuja, joiden kanssa voi jakaa ajatuksia ja opiskeluun väistämättä kuuluvaa stressiä, käydä kahvilla ja kävellä kämpille. Aikas kiitollinen ja onnellinen olo siis.

Nyt taas kotona omien murujen tykönä. Sain isoja halauksia eilen, kun saavuin <3.

Mitä mukavinta viikonvaihdetta!


I started studying to become class room teacher this September. I had to move to another city, so I needed a place to live – and some furniture as well! This DIY-table was easy to make.

Have a lovely weekend!

Heli