Aihearkisto: Puutarha – Garden

Mökkipuutarhan ruusupenkki, vol. 2

Perustimme mökille Keski-Suomeen ruusupenkin viime kesänä. Hullaannuimme vallan, ja kunnostimme vanhan kohopenkin ruusuille. Olimme yrittäneet kasvattaa siinä perennoja, mutta paahteinen paikka ja vähäravinteinen, köyhä maa eivät edesauttaneet asiaa. Ja varmaan lisärvinnekin olisi ollut tarpeen. Postauksen ruusupenkin perustamisesta löydät täältä, klik.

Kirvat kiusasivat ruusuja tänä kesänä.

Löysimme viime vuonna Viherlandiasta upeita ruusuja, ja se oli menoa! Vähänkös meitä jännitti nyt keväällä nähdä, oliko panostuksemme ruusupenkkiin ollut turha. Miten ruusut kestävät ankaran talven tuulisessa paikassa rannan läheisyydessä kolmosvyöhykkeellä? No yllättävän hyvin! Vain yksi ruusu oli kuollut, eikä sekään kylmään nuupahtanut. Syksyllä ruusussa oli jokin kasvitauti, joka sai sen tummumaan ja menehtymään jo ennen kylmiä. Poistin syksyllä kaikki oksat ja penkkiin pudonneet lehdet, ettei tauti leviäisi muihin ruusuihin. Muut ruusut onneksi säästyivätkin. Tyhjä paikka ruusupenkissä kaipasi nyt täyttämistä, ja sopiva ruusu löytyi heinäkuussa marketin puutarhamyymälästä.

Viime kesänä istuttamamme ruusut ovat ’Morden Amorette’, ’Morden Centennial’ ja ’Persica Roses’. Penkissä on myös mummilta taimena saatu suviruusu, jonka siirsimme piha-alueelta penkkiin. Parhaiten tänä kesänä on kukkinut ’Persica Roses’ , jonka kukka on yksinkertainen. Kesä on ollut hurjan helteinen, eikä ruusuja ole juuri ennätetty kastella. Ensi keväänä täytyy myös muistaa lisätä lannoitetta heti keväällä, että ruusut pääsevät kunnolla kasvuun.

Uusi ruusu on pienikukkainen tarhakurtturuusu ’Sointu’ . Kukka on pieni ja soma!

Ruusujen kukinta on hiipunut näillä helteillä. Meidän energiamme menivät remonttihommissa, ja kukkapenkki olisi kaivannut enemmän hoivaa jo heti keväästä. Next time wiser.

Onko sinulla ruusuja? Olisi kiva kuulla, miten ne ovat kukkineet tänä hellekesänä?

Heli

We planted roses in a flower bed at our cottage garden last Summer. Only one rose did not survive, and we had to find a new one to replace it. It is ’Sointu’ which has small, beautiful and delicate flowers.

Juhannuskukat

Kotona meillä on hillitty ja moderni värimaailma, ja kaikki kukat ovat valkoisia. Poikkeuksena muutama pensas, joissa kukkii vähän aikaa vaalenpunaiset kukat. Mökillä minulta usein karkaa kukkien osalta mopo käsistä, mutta nämä kesäkukat huomasin valinneeni kuitenkin pinkin ja valkoisen väliltä.

Näissä kuvissa näkyvät myös keskeneräiset projektimme, saunan maalaus ja pöllikasat, jotka odottavat halkomista ja pinoamista. Mutta hällä väliä, se on elämää, kaikki keskeneräisyys. Nämä kuvat otin jo reilu viikko sitten, kun kävimme viimeksi mökillä. Kukat olivat säilyneet onneksi hyvässä kunnossa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää juhannusta!

xx

Heli

Puutarhan kevät

Huikean hieno, lämmin ja aurinkoinen viikko menossa! Viime viikonloppuna ennätin kuvata puutarhan kevättä juuri tällä hetkellä. Muutokset tapahtuvat nyt niin nopeasti, että kohta kaikki vehreys röyhähtää lopullisesti esille.

Sanoin oppilailleni maanantaina, että tällä viikolla kannattaa seurata luontoa – koivut ovat tulleet lehteen täällä Etelä-Suomessa ja valkovuokot kukkivat komeina mättäinä. Tämä on vuoden parasta aikaa, joka kestää vain nopean, ohikiitävän hetken. Onneksi viikonloppu on vielä edessä, ja lähipäivien sää näyttää lupaavalta.

Aurinkoista helatorstaita!

Heli

Kevät vihertää

Hyvää maaliskuista maanantaita ja viikon alkua!

Kevätauringon paiste saa minut aina innostumaan viherkasveista ja istutuksista. Tai kenties tämä on vain korvaavaa toimintaa sille, että valo paljastaa ikkunat, jotka kaipaisivat pikaista kirkastamista! ;D Mieluummin siis sormet multaan…

Löysin Tokmannilta kolme pientä viherkasvia kymmenellä eurolla. Sitähän en voinut vastustaa, ja mukaani tarttuivat kahvi, limoviikuna ja muorinkukka. Muorinkukka pienine pyöreine lehtineen ei olekaan minulle aiemmin tuttu viherkasvi. Kahvi on kaunis kasvi, jossa on kiiltäväpintaiset, tummanvihreät lehdet. Limoviikunassa on pienet, suipot ja vahapintaiset lehdet.

Jatkoin sunnuntain vapaapäivävaellustani Plantageniin. Sieltä löytyi pieni peikonlehti, jolla oli kauniita aukkoja lehdissään. Olen kuullut, että valon määrä vaikuttaa reikien muodostumiseen. Mitä valoisampi paikka, sitä reikäisemmät lehdet. Plantagen oli merkinnyt peikonlehden easy care -merkillä. Tämä tarkoittaa, että kasvi on helppohoitoinen, eikä sen kastelu ja hoito ole niin nökön nuukaa.

Pienet viherkasvit pääsivät kirjahyllyn päälle olohuoneeseen. Lamppu ei enää mahtunut hyllyn päälle, täytyy kehitellä sille joku parempi paikka.

Suuri sitruspuumme on karistellut lehtiään talven aikana ja näyttää surulliselta kirjahyllyn vasemmalla puolella. Mutta siinä on kuitenkin uusia, lupaavia alkuja. Tästä yli nelikymmenvuotiaasta perintökasvista ei hevillä luovuta, onhan se puolison pienenä sitruunan tai appelsiinin siemenestä istuttama. Tosin olen kyllä talven aikana välillä asiasta yrittänyt keskustella…

Mitä mukavinta viikon alkua ja kevätvaloa!

Heli

Aurinkoisessa kaktuspuutarhassa

Pääsimme vuoden alussa reissuun Fuerteventuralle, tuulten saarelle. Pääpaikkamme oli Corralejo, pieni kaupunki saaren pohjoisosassa. Pikkukaupungin nähtävyydet oli pian katseltu – satama ja dyynit – ja paikka onkin mitä parhain leppoisaa lomaa halajaville. Mielestäni reissussa parasta oli kiireettömyys, raikas merituuli sekä  rantaravintolojen maistuvat meren antimet.

Fuerteventura on Kanariansaarista se Afrikan mannerta lähin saari. Saari on varsin karu ja kuiva, ja rannikon hiekkadyyneillä tuulee aina – siispä mukava paikka, jos haluaa leijalautailla merellä. Tyydyimme katsastelemaan touhua ja leijasurffareiden värikkäitä leijoja maalta, sen verran haastavalta leijojen käsittely näytti.

Viimeisen päivän retkelle lähdimme Oasis Parkiin, jossa on eläintarha ja laaja kaktuspuisto. Puutarhavierailuista alkaa tulla kohta perinne, viimeksi kävimme Teneriffan-matkalla Botanical Gardensissa Puerto de la Cruzissa. Siihen reissuun on linkki tässä, klik.

Jos olet kaktusten ystävä, tänne näitä komistuksia voi lähteä ihailemaan ja ihmettelemään! Puutarhassa on 6000 eri kasvilajia, joista suurin osa on kaktuksia. Valo oli aika kova kuvaukseen, mutta sain tallennettua muutamia kohtuullisen toimivia kuvia puutarhasta, siispä voilá:

Oletko vieraillut mielenkiintoisissa puutarhoissa kotimaassa tai kauempana reissussa? Olisi hauska kuulla hyviä vinkkejä mahdollisille tuleville retkikohteille.

Aurinkoista alkuviikkoa – nyt on ainakin tänne Etelä-Suomeen luvattu vihdoin vähän pakkasta ja talviauringon paistetta.

Heli

Puutarhan lokakuu

 

Miten tämä syksy on mennytkin niin nopeasti? Suorastaan läkähdyttävän nopsaan. Syysloma koitti koulussa, ja tämän tauon otan kyllä iloisena vastaan. Kaksi päivää olen jälleen viettänyt tiiviisti graduni parissa. Valmista ei varmasti tule viikossa, mutta aina mennään eteenpäin.

Syysaurinko pilkahti vihdoin täällä Etelä-Suomessa tänään sunnuntaina, ja nousin koneelta ottamaan vähän kuvia puutarhasta. Lehdet ovat jo pudonneet kirsikkapuista, mutta syyshortensiat kukkivat edelleen upeasti.

Nämä tomaatit eivät taida kypsyä ajoissa…

Jos haluaa löytää jotain positiivista menneestä kesästä, niin puutarhan istutuksia ei ole liiemmin tarvinnut kastella. Tuija-aita on saanut kasvaa korkeutta ilman lisäkastelua. Toisaalta kesän ja alkusyksyn eroa on ollut vaikea huomata, koska sää on ollut varsin sateinen koko ajan.

Tuijat tuovat onneksi vihreää puutarhaan, vaikka pihan isommat puut näyttävät jo luurankomaisilta ilman lehtiä.

Rinneangervo on vaatimaton ja kiitollinen jokapaikan kasvi, jonka syysväri ilahduttaa.

Tuijakuja ja syksyisessä värissä punottavat rinneangervot.

Oven vieressä, keittiön ikkunan alla kukkivat upeasti kaksi vuotta sitten Viherlandiasta löytämämme Lime Light -syyshortensiat.

Tänä vuonna istuttamani varjoyrtti on viihtynyt kirsikkaluumun alla suojassa. Lehdet muistuttavat hieman jouluruusun lehtiä, mutta ne ovat kiiltävämmät ja vahapintaiset. Myös vuoden voimia kerännyt pikkutalvio on tänä kesänä lähtenyt leviämään.

Hortensioita ei voi koskaan olla liikaa, eihän?

Hyvää lomaa syyslomailijoille, ja mukavaa viikkoa kaikille!

Heli

Syksyn satoa

Ajattelin tehdä pienen keittiöpuutarhapäivityksen pitkästä aikaa. Elokuu alkoi tiiviisti lopputyön kirjoittamisen merkeissä, ja nyt sain vielä samaan syssyyn opesijaisuuden lähikoulusta. Ihan mahtavaa, sillä kyllähän tässä olisi vahva motivaatio päästä tiiviisti mukaan normaaliin työelämään. Mutta täytyy myöntää, että kyllä tuli viikonloppu ihan kohdilleen nyt – ja kunnon yöunet. Nyt taas jaksaa!

Tämän kesän ilonaihe on ollut naapureiden kanssa yhdessä omistamamme pikkutontin ottaminen puutarhakäyttöön. Jaoimme kaikille palstat tontilta, ja ryhdyinkin oitis alkukesästä kasvatushommiin. Valitsin puutarhakaistaleellemme lavakauluksia, joita sai edullisesti Hongkong-liikkeestä. Neljään lavakaulukseen mahtui useita säkillisiä multaa ja uusia puutarhakasvituttavuuksia. Olemme päässeet nauttimaan pienen keittiöpuutarhamme sadosta nyt elo-syyskuun vaihteessa.

Yhden lavan omistin puutarhamustikoille, ja olen kyllä todella ihastunut niihin. Valitsin kahta eri lajiketta, jotta ristiinpölytys onnistuisi hyvin. Alvar-lajike on ollut satoisa, North Bluen pölytysaika saattoi mennä ohi puutarhaliikkeessä (tai sitten pörriäisiä on ollut tänä kesänä todella vähän) – siitä ei juuri marjoja tullut vielä tänä vuonna.

Taidanpa vaihtaa salaatti- ja minttuviljelmäni ensi kesänä puutarhamustikoihin!

Yksi lavallinen omistettiin kokonaan hyvin itäneiden perunoiden kasvattamiseen. Niitä löytyi alkukesästä ihan omasta kylmäkaapista istutettavaksi. Nyt korjasimme mukavan pienen sadon, josta teimme lähiruokaa saman tien. Osan perunasadosta pesimme hyvin ja kiehautimme nopeasti viiden minuutin ajan. Jäähdytyksen jälkeen perunat pakattiin pieniin Mingrip-pusseihin ja pakastettiin. Siellä ne odottavat jouluaattoa, jolloin saamme kiehauttaisen jälkeen nauttia ”uusista” perunoista sienisalaatin ja kalojen kera. Nam!

Myös tällaisen hauskan lakkavadelman löysin uuteen keittiöpuutarhaani. Luulenpa kuitenkin, että tämä on minulle vanha tuttu, vaikken sitä vielä taimena hankkiessani muistanutkaan. Liperin mummolassa kasvoi myös aikoinaan näitä erikoisia keltaisia vadelmia. Kuulin äidiltä, että mummi oli tuonut ne jostain kauempaa sukulaisilta kotipaikalleen ja istuttanut punaisten puutarhavadelmapensaiden joukkoon.

Joskus riittää pienempikin puutarha, vaikkapa ruukussa terassilla. Tuoreet yritit ja salaatinlehdet ovat ihan parasta omalta viljelmältä – lähiruokaa parhaimmillaan.

Mukavaa viikonvaihdetta!

Heli x

Kirsikkapuut ruukuissa

Puut ruukuissa.

Löysimme isot Elhon muoviruukut tarjouksesta Bauhausista jo keväällä. Ne odottelivat istutuksia heinäkuulle, sillä suurin ongelma oli päättää, mitä niihin istutetaan. Jotakin puuvartista, korkeampaa ja monivuotista, ajattelin. Vehreitä tuijia? Olisihan se hauskaa, että terassilla olisi ruukuissa vaikkapa talvehtivia puita. Toiveikkaana ajatuksena on, että ne säilyisivät hengissä yli talven ja pakkasten.

Ruukuissa on pyörät, joten niitä voi siirrellä terassilla. Siitä iso plussa!

Ruukkujen pohjaan porattiin reiät, ettei vesi jää pohjalle seisomaan ja jäädytä talvella kasvin juuria.

Olin jo siirtämässä yhtä varrellista pikkukirsikkaa ruukkuihin ja etsimässä toista pariksi (ei löytynyt), ja pohdin jo välillä matalia kääpiömäntyjäkin, kunnes päädyin lopulta kauniisiin ja toivottavasti satoisiin kirsikkapuihin. Onhan se hauskaa, että visuaalisen kauneuden lisäksi puut ovat hyötykasveja. Meillä on jo yksi kirsikkapuu istutusaltaassa, joten ne saavat toisistaan tukea keväällä pölytysaikana. Lajikkeena on sama, matalahko, 1,5-2 metriseksi kasvava suklaakirsikka, joka kokonsa puolesta on juuri sopiva myös ruukkuun. Myöhemmin huomasin puutarhamyymälässä terassikirsikka-nimisen lajikkeen, joka on myös matalakasvuisempi.

Ruukkujen pohjalle kaadoin salaojaksi ruukkusoraa. Mullaksi valitsin puutarhan mustaa multaa.

Sitten vaan taimet ruukkuihin…

Ja tiivis kerros multaa myös ympärille.

Laitoin taimille ruukkuihin tuet. Pehmeää puutarhanarua tarvitaan vielä taimen tukemiseksi keppeihin.

Kirsikka paistattelee terassilla iltapäiväauringon paahteessa, joten paikka on sille riittävän aurinkoinen. Puut hakevat vielä lopullista paikkaansa terassilla, mutta onneksi rullapohjaiset ruukut on helpohko siirtää.

Mietin vielä, millä kattaisin ruukun multaosan. Ajattelin ensin tuoda sammalta tai kunttaa mökiltä, mutta sitten päädyin kuitenkin tähän simppeliin kuorikatteeseen.

Oli muuten hauska nähdä, että samaa ideaa oli käytetty myös asuntomessuilla! Tämä luo uskoa siihen, että kirsikkapuut voivat pärjätä ruukuissa talven yli, kunhan multatila on riittävän suuri. Nämä kirsikkapuut olivat jo vähän isommat, kuva alla:

Mukavaa viikon alkua!

Heli

Asuntomessut 2017 – pihoista ja patioista

Ennätimme tänään viimein Asuntomessuille! Tässäpä nopea kuvapläjäys pihoista ja patioista. Yleissilmäyksellä patiot ja terassit olivat laajoja ja usein monessa eri tasossa. Eikä ihme, sillä ehdottomasti parasta alueella olivat upeat järvinäkymät Saimaalle. Myös puistoalue ja alueelle jätetyt komeat männyt tekivät asuinalueesta luonnonläheisen. Tontit olivat suuria (toisin kuin vaikkapa Vantaalla!). No, sijainti, sijainti ja sijainti! Maa on todella eri hintaista etelässä :D. Alueella oli myös mahtava leikkipaikka lapsille. Ja parhaat rantapaikat olivat kyllä rivitalo-osakkeissa, joissa olivat myös lasitetut terassit järvinäkymin.

Aalto ja komea piha.

Messutalojen omarantaiset tontit olivat jyrkkärinteisiä.

Mustaksi öljytyt (tai petsatut) rappuset jatkoivat terassin väritystä.

Kesäkeittiö suojaisassa paikassa.

Rappuset johdattavat rantaan.

Drop-altaiden linjaa toistavat metalliset tulisijat olivat tämän kesän uutuus.

Onni on oma laavu?

Pihan kuorike oli valittu sävy sävyyn talon puurakenteiden kanssa.

Mukava patiopaikka ja oma tulisija korkealla hormilla.

Kesän rennoimmat terassikalusteet!

Terassin porealtaalta avautuvat hienot näkymät Saimaalle.

Pyörät ovat kätevät – istutusastiaa voi siirtää tarvittaessa.

Kivetyt portaat johtavat rantapolulle.

Iso kasvihuone alapihalla piilossa oli iloinen yllätys!

Tuijapallot kehystivät terassia upotetussa istutusaltaassa.

Drop-lämminvesiallas ja terassia rajaava istutusallas.

Täältä olivat hienot kylpynäkymät Saimaalle!

Kunttaa oli käytetty kosolti pihojen viimeistelyssä.

Rivitaloyhtiöllä oli yhteissauna rannassa sekä omat venepaikat uimarannan vieressä.

Puiset hyötypuutarhan istutusaltaat.

Tällaiset kätevät pitkospuut tahtoisin myös mökille!

Oletko jo käynyt asuntomessuilla? Jos olet, mikä oli mielestäsi mielenkiintoisinta tänä vuonna?

Heli

Ruusupenkki mökille

Roses, roses…

Mökkipuutarhamme on varsin luonnontilainen. Eikäpä siinä mitään, se on loistojuttu. Kuntta on ihan alkuperäistä, ja pieni nurmikaistale mökin edessä varmaankin vuosikymmenten puurtamisen tulos. Ainoa paikka, jossa mielestämme kukkia saisi kasvaa on kohopenkki, jonka jokunen vuosi sitten perustimme vanhan kukkapenkin kohdalle mökin rantarinteeseen.

Olemme yrittäneet kasvattaa siinä menestyksettä perennoja, ja nyt mittamme täyttyi: olisihan se upeaa, jos joku kaunistava kukkanen viihtyisi silmän ilona pidepään kuin vuoden, kaksi. Erehdyimme vierailemaan Viherlandiassa, ja sehän oli menoa sitten se. Ihastuimme valikoimaan kauniita kanadalaisia ruusuja, ja kukkapenkki-ideamme alkoi muovautua.

Mylläsimme ensin vanhan kukkapenkin maan ylösalaisin. Suurin ongelma kokopenkissä on kuiva ja kosteutta pitelemätön maa-aines.

Lisäsimme kukkapennkkiin ruusuille tarkoitettua erikoismultaa kolme säkillistä sekä lehtikompostia.

Hankimme kuusi ruusua, ja siirsimme myös aiemmin mökille tuomamme suviruusut tähän samaan rivistöön.

Ruusuja ostimme kolmea eri lajiketta: ’Morden Amorette’, ’Morden Centennial’ ja ’Persica Roses’.

Kuorike pitää mullan kosteana ja tekee penkistä siistin ja huolitellun näköisen.

Nyt toivomme jännityksellä, miten ruusut pärjäävät täällä kolmosvyöhykkeellä talven yli. Rankka vesisade teki jo tekosensa, ja viikon jälkeen istutuksesta ruusun terälehtiä onkin sankka kerros kuorikkeen päällä. Ruusujen pitäisi kuitenkin kukkia syksyyn saakka.

Nyt pitäisi vielä keksiä, mihin sijoitamme mummilta saadun, kukkapenkissä ainokaisena selvinneen perintöpionin!

Mukavaa loppuviikkoa!

Heli