Aihearkisto: Vierailulla

Iloisesta Itä-Suomesta löytyy iloisia yllätyksiä

Tänään kesälomareissulla Enonkoskella tuli vastaan harvinainen ja hieno näky: pysähdyimme kuvaamaan pellolla seisovia heinäseipäitä. Peltoa ympäri ravasi Nestori, jonka isännän kanssa vaihdoimme kuulumiset ja kyselimme seuraavista raveista. Kuvasta poistuvan Nestorin saatat erottaa vasemmasta alakulmasta.

Jatkoimme matkaa nostalgisissa tunnelmissa kohti Savonlinnaa. Pysähdyimme matkalla Enonkosken keskustassa sillankorvalla, joka on yksi kauneimmista paikoista matkan varrella. Enonkoskella järjestetään vuosittain hiekanveistotapahtuma, ja veistokset olivat selvinneet Itä-Suomea riepotelleesta Päivö-myrskystä ja rankkasateesta kuin ihmeen kaupalla. Lämmin suositus myös käsityöliikkeestä, joka löytyi yllättäen kosken partaalla seisovasta punamultaisesta rakennuksesta.

Enonkosken vanha tiesilta on kaunis.
Enonkoski.
Kosken laidalla seisoi punainen vanha rakennus. Ullakolta löytyi iloinen yllätys, käsityöpuoti.
Eksyimme vahingossa vanhaan, kosken laidalla sijaitsevaan punamultaiseen rakennukseen.
Enonkoskella on juuri nyt esillä taidokkaita hiekkaveistoksia.
Savonlinnan tien varrella Enonkoskella seisoo komea kirkko.

Saavuimme Savonlinnaan nälkäisinä…

…joten suuntasimme suoraan torille ja Kalastajan kojulle. Avoimelle, veden päälle rakennetulle lauttaterassille mahtui hyvin syömään väljästi. Valitsimme parasta lähiruokaa, paistetut muikut kaikille herkuilla! Koronatilanteen takia perutut Oopperajuhlat vaikuttavat turistimääriin selkeästi. Koronavälit siis säilyivät kanssaruokailijoihin, palvelu oli ripeää, ystävällistä ja savolaisen lupsakkaa!

Muikut ovat parhaita idässä. Savonlinnan torilla Kalastajan kojulla on tunnelmaa, ja muikut maistuvat taivaallisen hyviltä. Erityisesti ilahduttivat maukkaat varhaisperunat, mutta eniten ilahdutti kyllä hyvä seura!
Savonlinnan satamasta pääsee vaikkapa höyrylaivalla Kuopioon. Lyhyemmänkin reissun voi tehdä seilaamalla lähivesillä. Kauneutta on!
Olavinlinna.

Muistan edelleen vanhan sloganin ”iloista lomaa Itä-Suomessa”. Suomen Savo on tunnettu upeasta luonnosta ja ruokaperinteestään. Siinä missä pohoojalaaset uhoo ja Turkulaiset ovat mielestään omaa luokkaansa, idässä ollaan turhan vaatimattomia. Kuitenkaan en tiedä kauniimpaa Suomalaista kansallismaisemaa, kuin täällä Itä-Suomessa. Ei ole myöskään itäsuomalaisten muikkujen voittanutta, ja Savonlinnan torilta ostetut mustikkalörtsyt saivat kyllä tänään pisteet kotiin kahvileipävalintana. (Tätä kahvileipäasiaa sain selittää pojalleni tällä viikolla. Sitä, että kahvileipä tarkoittaa idässä kahvin kanssa nautittavaa makeaa – yleensä pullaa.)

Suosittelen makumatkaa Suomen itään. Matkan varrelta voi löytyä myös mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja yllättäviä vierailupaikkoja. Suositaan suomalaista ja tuetaan pienyrittäjiä – siinä olisivat tämän kesän kestävät tavoitteet.

Iloista kesää kaikille!

Heli

Vierailulla talvipuutarhassa

Nyt voi edelleen vasta haaveilla pääsystä julkisiin paikkoihin, kuten museoihin. Muistelenkin lämmöllä tämänkeväistä käyntiä Helsingin Talvipuutarhassa. Nämä ihanat kuvat ovat mukavana muistona ja toiveena siitä ajasta, kun näihin paikkoihin pääsee jälleen vierailulle.

Kävimme tutustumassa puutarhaan koulun kasvikurssin oppilaiden kanssa. 125 vuotta vanhan Talvipuutarhan kolmessa huoneessa kasvaa yli 200 kasvia. Meitä opasti lyhyesti huoneiden luonteisiin ystävällinen ja asiantunteva henkilökunnan edustaja. Lyhyen opastuksen jälkeen istuimme puutahan penkeille syömään eväitä (aina parasta retkessä!) ja nauttimaan viehättävästä tunnelmasta.

Jos vaikka ei olisikaan kasvien suurharrastaja, Talvipuutarhan erityisestä tunnelmasta voi nauttia kuka tahansa. Oli hauska nähdä ihmisiä tekemässä töitä tai opiskelemassa läppäreillään sekä vain istuskelemassa ja nauttimassa puutarhan tunnelmasta. Lämmin ja kostea puutarhailma sekä puutarhan vehreys keskellä alkukevään harmautta teki myös mielelle hyvää.

Iso ja komea lumikuningatar oli parhaillaan kukassa.

Kaktushuoneessa on nimensä mukaisesti kaktuksia ja mehikasveja. Palmuhuoneessa ja Länsisiivessä kasvavat palmujen lisäksi huonekuuset, kuningasmagnolia, vanhan ajan huonekasveja sekä noin 130-vuotias kameliapuu, joka on puutarhan vanhin kasvi. Pääsimme ikuistamaan harvinaista lumikuningattaren kukintaa, mutta puutarhan pieni karppi-allas kiinnosti useita oppilaita kuitenkin eniten.

Kaktushuoneessa.
Orangeri.

Talvipuutarha sijaitsee Helsingin Töölössä, osoitteessa Hammarskjöldintie 1 A. Lisätietoja Talvipuutarhasta löytyy tämän linkin takaa, klik. Talvipuutarha on tällä hetkellä suljettuna, mutta sinne on sen aukioloaikana vapaa pääsy. Toivottavasti Talvipuutarhaan pääsee taas pian vierailulle!

Aurinkoista toukokuista viikonvaihdetta!

Heli

Loviisan Wanhat talot 2019

Taloja, pihoja ja puutarhoja Loviisassa elokuussa 2019

Kävin ystävien kanssa päiväseltään Loviisan Wanhat talot -tapahtumassa. Tämä oli jo toinen kerta, kun pääsin paikan päälle. Ihasteltavaa Loviisassa riittääkin yllin kyllin, eikä kaikkea ennätä nähdä yhdessä päivässä. Parhaimmillaan tapahtuma on nautittuna kaikessa rauhassa kahden päivän aikana. Oma polkupyörä – tai vuokrapyörä – olisi ollut kyllä kelpo idea, sillä talot sijaitsivat eri puolilla kaupunkia.

Aloitimme kierroksen viisaasti lounastamalla Loviisan vanhassa Kappelissa. Lämmin suositus sekä ruoan että tunnelman puolesta! Tänä vuonna LWT-tapahtumassa nähtävillä oli myös etäkohteita, joissa olisi ollut mukava piipahtaa. Mutta yhden koko päivän kävely alueella vei meidän naisenergiamme vähiin, ja palasimme illaksi ystävän luo saunomaan ja viettämään pitkään odotettua tyttöjen iltaa.

Tässä kuvakavalkadi pihoista ja puutarhoista. Näissä pihoissa ja puutarhoissa olisimme viihtyneet pidempäänkin!

Loviisan puutarhat elokuussa

Ensi kesänä aion tulla Loviisan avoimet puutarhat -tapahtumaan. Voin vain kuvitella, miltä nämä vanhat, rönsyilevät puutarhat näyttävät alkukesän vehreydessä. Näissä puutarhoissa olisin voinut viihtyä tovin jos toisenkin.

Kuninkaanlammen rannalla oli satumainen tunnelma.
Mansikkaa pihan pengerryksessä, mikä mainio idea!

Yllättävät piharakennukset

Isot tontit mahdollistavat monenlaisia piharakennuksia. Yksi komeimmista pihoista oli keramiikkataiteiljan talon piha, josta löytyi upea orangeri, kanala ja iso pihamaa yrteille ja kukille.

Yksi upeimmista pihoista ja pihareakennuksista, keramiikkataiteilijan orangeri.
Komea kurkku kasvoi katon rajassa – orangerin koko korkeus oli hyödynnetty.
Orangerin tiiliseinä kerää lämpöä, jota vasten tomaatit viihtyivät.
Viinirypäleet olivat yllättävän hyviä ja makeita! Emäntämme antoi meille maistiaisia.
Pihalla oli kanala, tämäkin vielä!

Näihin kuviin ja tunnelmiin! Päivitän vielä huoneista sekä tapeteista oman juttunsa myöhemmin. Mukavaa alkavaa viikkoa,

Heli

Loviisan Wanhat talot 2018

Jos ihminen voi olla yhden koko päivän onnellinen, se oli viime lauantaina.

Pääsimme kahden ystäväni kanssa höyryjuna Ukko-Pekalla Porlammilta Loviisaan Loviisan Wanhat talot -näyttelyyn. Tuntui, kuin olisi tullut kotiin, kun pääsi käymään sisällä loviisalaisten kodeissa. Vaatii paljon avata oman kodin ovet ventovieraille kävijöille  – hatunnosto siis heille. Ja kodit olivat persoonallisia, mielenkiintoisia ja täynnä mainioita sisustusideoita! Vanhoja rakennuksia oli kunnioitettu ja säilytetty, tai sitten muokattu tämän päivän toimivilla ratkaisuilla vanhaa henkeä vaalien. Kuljimme ja nautimme näkymistä ja markkinatunnelmasta useita tunteja.  Tästä päivästä muistona blogissa tämä kaiken kertova kuvakavalkadi.

Höyryjunan ravintolavaunussa.

Tunnelmallinen ruokapaikka Degerby Gille ja kalasoppabuffa. Tummat hirret muistuttivat Liperin-mummolasta.

Vintti kesähuoneena.

Ei vieraista väliä.

Vanhat hirret oli jätetty näkyviin makuuhuoneen päätyseinään.

Villiviini oli vallannut ulkorakennuksen.

Akkareita voi lukea kesämajassa kavereiden kanssa.

Kukat ylösalaisin! Mainiot kankaiset kukkaruukut olivat Greyscaledesign Finlandin.

Veitsiteline vanhoista kirjoista.

Näihin kuviin, näihin kotoisiin tunnelmiin.

Hyvää viikonloppua,

Heli

Aalto-kirjasto Säynätsalossa

Säynätsalo on siitä mainio paikka, että siellä sijaitsee meidän toinen mummola. Mummolaan on tosin pitkähkö matka, mutta siellä on aina yhtä mukava käydä.

Säynätsalo, joka kuuluu nykyisin Jyväskylään, on tunnettu Alvar Aallon suunnittelemasta kunnantalosta. Myös Aallon kesäkoti, Muuratsalon koetalo sijaitsee siellä. Lukuisat muut Jyväskylän Aalto-rakennukset sekä Aalto museo ovat myös lähellä. Tänne saapuvat myös kansainväliset arkkitehtibongaajat.

Samalla kun talvilomalla mummolassa käydessämme piipahdin Säynätsalon keskustassa asioilla, ennätin käväistä myös Säynätsalon kirjastossa. Kirjasto sijaitsee erillisessä siivessä kunnantalon rakennuskompleksissa. Kunnantalo valmistui 1951, ja sen käyttö on muuttunut vuosien varrella.

Kommentoin kirjastonhoitajalle, että tämä upea valoisa kirjasto on varmasti inspiroiva työpaikka.

Yläkerrassa on lasten ja nuorten kirjojen osasto.

Kunnantalon sisäpiha talviauringossa.

Kunnantalolla voi myös yöpyä. Sitä emme ole vielä kokeilleet, mutta yöpyminen kunnantalolla voisi olla mielenkiintoista. Kunnantalolla on kaksi alkuperäistä  pientä vierashuonetta sekä kaksi isompaa vuokra-asuntoa, joihin pääsee yöpymään ja fiilistelemään Aalto-tunnelmissa. Pidemmäksi aikaa taloon voi päästä asustelemaan myös residenssiohjelman kautta, joten ei kun hakemaan residenssiä tai varaamaan yöpymisiä!

Säynätsalon kunnantalo ja kirjasto, Parviaisentie 9, Säynätsalo. Tietoa kunnantalosta ja majoituksesta löytyy täältä, klik.

Aallon koetalosta on lisäinfoa täällä, klik.

Mukavaa viikonvaihdetta ja talvilomaa niille, joilla se on vielä edessäpäin!

Heli

PS. Ennätettiin talvilomalla myös rinteeseen. Paljon ei haitannut lautailua harjoitellessa, vaikka pakkasta olikin lähes -20!

Menneen ajan joulumarkkinoilla

lohjamarkkina1

Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoista on tullut meille jo perinne. Tiesimme, että sieltä löytyy takuuvarmaa joulufiilistä ja herkkuja joulupöytään. Lisäksi itselle tulee hyvä mieli, kun voi ostaa herkut suoraan pientuottajilta. Löysimme aattoillan tarjoiluihin marinoituja valkosipulinkynsiä, konjakkisinappia ja valkosipulimajoneesia, johon kuulemma jää koukkuun — näin kertoi eräs asiakas kojulla. Vakuuttavaa mainospuhetta siis :).

Pakkasta oli kuutisen astetta, ja tuuli oli varsin navakka. Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan markkinaväkeä. Olimme liikkeellä iltapäivällä lähempänä kolmea, ja väkeä oli kuulemma riittänyt päivän mittaan oikein mukavasti. Pakkasessa kuumat riistamakkarat maistuivat hyvältä suoraan grillistä, ja päälle nautimme kuumaa glögiä ja joulun ensimmäiset itse tehdyt piparit.

lohjamarkkina2

lohjamarkkina3

Valkosipulin ystävän joulukoriste! Samalla pysyvät vampyyritkin loitolla…

lohjamarkkina6

Hilpan torppa oli varsin viehättävä! Erityisesti ihastuin kuusitonttuun, jolla oli tyyliin sopiva valkoinen neulemyssy.

lohjamarkkina4

lohjamarkkina5

lohjamarkkina

lohjamarkkina7

Kuusikranssi joulupalloineen on klassikko!

lohjamarkkina8

Kauniit kranssit ja mustikkaglögiä.

lohjamarkkina9

lohjamarkkina10

Lyhdyt luovat tunnelmaa. Valo alkoi vähetä ja kuvatarkkuus ilman salamaa teki saman.

lohjamarkkina11

Lohjan vanha kivikirkko on komea näky hämärtyvässä illassa.

Menneen ajan markkinoille Lohjalle ennättää vielä sunnuntaina 11.12. klo 10-11 välillä! LIsätietoja löydät täältä, klik.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Leppoisaa viikonloppua!

Heli

Habitare-palat

Ennätin pikavisiitille Habitare 2016 -messuille perjantaiaamuna. Mukavan väljää oli vielä kuljeskella,  ja oli hauska nähdä paljon alan opiskelijoita paikalla.

Väriä ja rohkeutta, sitä oli ainakin Vepsäläisen osastolla. Sitä näkyi myös sisustuksen trendit -osastolla, jossa luovalla tavalla yhditettiin eriaisia asumisen teemoja ja maailmoja.

Design-talo on tullut rytinällä moderneja talomallistoja halajavien tietoisuuteen, ja sieltä kerrottiinkin, että modernit mallit ovat kysyttyjä erityisesti Etelä-Suomen alueella. Ette varmaan ole välttyneet Design-talon laajalta Pala-malliston kampanjalta, joten ei siitä enempää.

Minua ovat ilahduttaneet räsymattojen uudet käyttökohteet, mm. Finlaysonin kampanja. Lungi (mylungi.fi) esitteli hauskoja säkkituoleja räsymatoista. Valaistuksen puolella mieleeni jäi erityisesti uusi tekijä – Sagalaga design – jolle toivon suurta menestystä vaikuttavan Korpi-valaisimen kanssa.

Erikoismaininta taideosastolle – taide on tärkeä sisustuksellinen elementti, joten osasto sopi enemmän  kuin nenä päähän Habitareen. Luvat  taideteosten  kuvaamiseen olisi pitänyt saada erikseen, siksi pitäydyin tavanomaisessa huonekalu-piensisutus-kuvauksessa.

Olipa hauska käydä Habitaressa! Aina sitä pää ja ajatukset ovat vähän eri asennossa, kun saa uusia ideoita ja vaikutteita!

habitare15

Yllä ja alla: Väriä Vepsäläisen osastolla.

habitare10

habitare3

Räsymaton uudet ulottuvuudet!

habitare4

habitare5

Muovia, muovia – sitähän piisaa. Plastic Living Room oli tehnyt kaiken muovista. Valaisimissa mm. Ikean muovisia astioita.

habitare6

Miltä tuntuisi punainen huone? Hmm. Kenties seinän verran…

habitare7

Yllä ja alla: Hakolan hyllyt ihastuttivat. Viherkasvit saa hyllyille hienosti vaikka upotettuina ja alusastian kanssa varustettuina. Upeaa, toimivaa ja kaunista.

habitare8

habitare9

Harmonista luonnonväreissä.

habitare11

Jos tililläni olisi ollut satasia, olisin satsannut tähän Sagalaga Designin Korpi-valaisimeen. Kyllä vaan, auringonlasku puiden takana on selvästi aistittavissa.

habitare13

Everyday Designin pikkuhyllyt olisivat mieluusti löytäneet tiensä myös kotiimme.

habitare12

Parhautta eläinkotiin! Kauniit ja käytännölliset koiran ja kissan ruoka-astiat telineineen! Tällaista kisuillemme todella himoitsin. Thinktoday.fi.

habitare2

Sokerina pohjalla Marimekon Räsymatto- ja Siirtolapuutarha-sarjojen astiat.

habitare1

Mukavaa viikonloppua!


Some pics from Habitare 2016 Fair.

Heli

Kukkeaa Plantagenissa

Laitan tähän vähän kasvikuvia puutarhaliikkeestä – ihan vaan siitä ilosta, että on kevät! Olo on muutenkin helpottunut, sillä sain tänään vielä kevään viimeisen tentin tentittyä – helpottunut huokaus!

Eräs ystäväni kertoi, kuinka hän pienenä kävi mielellään kulta- ja kelloliikkeissä. Liikkeiden seinäkellojen rauhallinen tikitys oli hyvällä tavalla rauhoittavaa. Minulle käynti puutarhaliikkeessä tekee saman – mieli rauhoittuu, mullan, kukkien ja yrttien tuoksu on suorastaan maagista.

Kävin Plantagenissa nautiskelemassa ja tutkailemassa valikoimia jo viime viikon puolella. Kuten kuvissa näkyy, äitienpäivä oli iso teema.

plantagen

plantagen2

plantagen3

plantagen4

plantagen5

Särkyneet sydämet ovat mummola-suosikkini. Mökille kyllä sopisivat, ja tuo valkoinen versio voisi käydä moderniinkin pihaan.

plantagen6

plantagen7

Olen jotenkin mieltynyt nyt näihin mehikasveisin, jotain viehättävää näissä kyllä on. Hmm?

plantagen9

Keittiöpuutarhaosasto oli kivasti laitettu sisääntulon lähelle. Yrtit istutuslaatikoissa oli nimetty hauskoilla liitutaulukylteillä. Myös kahteen kerrokseen rakennettu ostutuslaatikosto (pienempi on isomman laatikon päällä takana) oli hauska idea.

plantagen10

plantagen11

Mikäs nyt enemmän ilahduttaisi ovensuussa kuin selkeä ja graafinen puksipuu kauniin hortensian rinnalla?

plantagen12

Näitä ruukkuja himoitsen! Harmaata harmaata…

plantagen8

Söpöysvaroitus!

plantagen13

Ruusut ovat kauniita, aina. Joten tähän on kiva kuvakavalkadi päättääkin.

Mahtavaa loppuviikkoa!


Just some pics from Plantagen last week! The Mother’s Day was just around the corner…

Heli

Aarteita Ateneumissa

Ateneumissa avautui perjantaina 18.3. Suomen taiteen näyttely, joka upealla tavalla esittelee taiteemme klassikot ja uudetkin tuttavuuden. Pääsin piipahtamaan näyttelyn avajaisissa torstai-iltana. Näyttely vie 1800-luvun romantiikasta 1940-luvun vaihteleviin tunnelmiin.

Lisäsin linkit mainitsemiini teoksiin, mutta varoitan: mikään kuva ei näytä samalta täällä, kuin itse nähtynä ja koettuna museossa. Siksi siis sinne.

demasquez

Akseli Gallen-Kallela: Démasquée

Maalaukset on ripustettu hienosti esille. Osa kuvista on varsin tiiviisti yhdessä, ja maalaukset nousevat upeasti esille tummasävyisestä seinästä. Yllättävää itse asiassa on se, miten seinän väri voi vaikuttaa – ja tietysti oikeanlainen valaistus – maalausten värien hehkuun.

Olen itse erityisesti Suomen taiteen kultakauden fani. En voi olla henkäilemättä taiteilijoiden huikean taitavaa valon ja varjon käyttöä. Teknistä taitavuutta ja kuvallista ilmaisua on mahdotonta selittää sanallisesti. Käytävällä kohtaa ensimmäisenä hienot maisemakuvat Suomesta, muun muassa Werner Holmbergin Helteinen kesäpäivä ja Kyröskoski.

Oman ilonsa museokävijälle tuottaa luonnollisesti se, että monet kuvista ovat hyvin tuttuja. Maalausten koko voi yllättää, kuten vaikkapa Hugo Simbergin Kuoleman puutarha, joka on työnä aivan pikkuruinen. Vahvoja tunteita minussa herättää aina Elin Danielson-Gamboghin imettävä Äiti. Annoin kuvan teoksesta rakkaalle ystävälleni, kun hän sai toisen lapsensa. Ystäväni ei ole enää lukemassa tätä postausta.

Maalaukset lapsista ja vanhuksista ovat erityisiä helmiä. Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla -teos on ripustettu lähelle Verner Thomén Kylpeviä poikia, molempia teoksia voisi jäädä katsomaan pidemmäksikin aikaa. Edelfeltin Pariisin Luxemburgin puistossa lapset leikkivät, ja kuvaan ikuistettu hetki hehkuu upeasti Keski-Eurooppalaista valoa, Tekijän kuvaus vanhasta naisesta, Eukko pärekoreineen, on samalla vahva ja hauras.

Maalaukset on järjestetty selkeästi aikakausittain, teemoittain. Taiteilijoiden kuvat on koottu yhdelle käytävälle katsastettavaksi. Olihan ajan tapana, että myös taiteilijat tuli ikuistaa muotokuviin. Tosin Ellen Thesleffin valokuvamainen lyijykynätyö Omakuva on muiden hienojen Thesleffin töiden joukossa näyttelyssä. Kalevala-teemalle on oma salinsa, ja mukana on myös tämän päivän kuvitusta, eli Mauri Kunnaksen kuvia Koirien Kalevalasta. Gallen-Kallelan Aino-tarun triptyyki valaisee Ainon kauhistumista Väinämöisen kosintoihin, olihan Väinämöinen jo jokusen vuoden kokeneempi ikämies nuoreen neitoseen verrattuna.

Näyttelyn avasi kirjailija Sirpa Kähkönen, joka koskettavassa puheessaan kertoi perineensä rakkauden kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen seppänä toimineelta isoisältään. Suomessa kaikilla on mahdollisuus kokea taidetta, niin sepällä kuin hänen lapsenlapsellaan. Ateneumin johtaja Susanna Pettersson toivoi jokaisen löytävän omat timanttinsa näyttelystä.

Japanomania-näyttelyn jätin suosiolla seuraavaan kertaan, näyttelyn runsaudessa oli jo sulattelemista. Mainitsin tässä vain muutaman omista timanteistani. Olisi hienoa kuulla, mitkä ovat sinun timanttejasi?

———-

There is a wonderful exhibition of Finnish Art (romanticism-1940) at the Ateneum Art Museum, The Finnish National Gallery. If you want to explore something special and unforgettable, I highly recommend this.

Metsovaaran kuosit kankaissa

Vallila_SS16_Miranda_turquoise_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Miranda

Kuvat: Vallila

Tällä viikolla pääsin vierailemaan opeporukalla Vallilan tiloissa ja näkemään uudet upeat kevään ja kesän mallistot. Mallistot olivat esillä Vallilan tehdasrakennuksessa, joka jo itsessään on varsin viehättävä nähtävyys. Punatiilistä rakennettu tehdas valmistui vuonna 1939 Helsingin Vallillaan. Kasvuvauhti on ollut hyvä, sillä nykyisin Vallila työllistää noin 120 henkilöä, Omat mallistot esitellään kahdesti vuodessa, ja Vallila edustaa myös useita kansainvälisiä brändejä kuten Designers Guildia.

Vallilan kevään/kesän mallistossa on kuusi tekstiilisuunnittelija Marjatta Metsovaaran (1927-2014) kuosia, jotka on tuotu uudelleen tuotantoon. Kuosit ovat ehtaa Metsovaaraa, Vallilan designer-tiimin myötä kuosit on tuotu tämän päivän väreihin. Kuosit ovat osa suomalaista tekstiilitaiteen historiaa raikkaasti tähän päivään tuotuina: Aalto, Elle, Liliana, Miranda, Päivänkakkara ja Valmu.

Mahtavan nostalgisia kuvioita, ja vahvat värit kuuluvat Metsovaaran kuoseihin itsestäänselvästi. Jokaisesta kuosista on useita värivaihtoehtoja. Vaikka olen kotona neutraalilla värilinjalla, sopisi jokin raikas ja näyttävä kangas erittäin hyvin pöytäliinaksi. Voisin katsella kankaita myös kesämökillämme, ne sopisivat hyvin muiden värikkäiden 50-luvun huonekalujen ja astioiden joukkoon. Kankaita on saatavilla sekä metritavarana että valmisverhoina. Iso tyyny jostakin näistä kankaista voisi olla myös sisutuksen hauska väripilkku!

Kuvat ovat Vaalilan nettisivuilta, koska omat kännykkäkameralla ottamani kuvat eivät toistu pystykuvina postauksessa. Lliekö syynä wordpress-alusta vai mikä (en ole saanut syytä selville, kertokaa jos te viisaammat tiedätte!), joskus pystykuvat näkyvät postauksessa vaakakuvina, lukualustasta riippuen. Mac-pohjaiset-, android- ja pc-laitteet näyttävät samat kuvat joskus eri suunnassa. Luulin että vika olisi kamerassani, mutta nyt näyttää, että myös iphone-kännykällä otetut pystykuvat kääntyvät vaakakuviksi. Huoh!

Vallila_SS16_Elle_green_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Elle

 

Vallila_SS16_Paivankakkara_yellow_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Päivänkakkara

 

Vallila_SS16_Elle_greenpink_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Elle

 

Vallila_SS16_Valmu_blue_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Valmu

 

Vallila_SS16_Aalto_blueorange_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Aalto

 

Vallila_SS16_Liliana_yellow_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Liliana

 

Vallila_SS16_Miranda_pink_curtain_photographerHennaSoronen_700px_web

Metsovaara Miranda

———–

I visited Vallila this week and got a glance at their nostalgic Metsovaara patterns Aalto, Elle, Liliana, Miranda, Päivänkakkara and Valmu. The patterns are beautifully colored to match present-day home decorators preferences. I could imagine a table cloth or curtains in these beautiful colors in our summer home. Enjoy!