Avainsana-arkisto: Omenamehu

Omput mehuksi, vitamiinit talteen

Kaneli, Huvitus, Lobo, Valkea kuulas . . .

Omenapuut notkuvat taas hedelmistä ja moni tuskailee, minne kärrätä pudokkaat. Olemme parhaimpina satovuosina talkoilla keränneet omenat peräkärryyn ja vieneet ne mehuasemalle puristettavaksi. 200 kiloa omenoita hoituu kätevästi puolessa päivässä, jos huolto pelaa ja saa välillä kahvitaukoja.

Tarvitaan vain saaveja tai säkkejä omenoille, puhtaita pulloja tai kanistereita mehulle ja hyviä työkäsineitä talkoolaisille. Jos vielä aurinko paistaa, homma sujuu mukavasti yhdessä.

Mehustukseen ei kannata poimia mätiä tai madonsyömiä omenoita, koska mehu kuumennetaan noin 80 asteeseen, ei keitetä. Minulle on aina vaikea vetää rajaa, minkä omenan poimin mukaan, minkä heitän pois. Vaikeita päätöksiä 🙂

Mehuasemalla omenat punnitaan ja ne pääsevät hissiin matkalle puristukseen. Kone jauhaa omenat massaksi, massa levitetään kerroksittain liinojen väliin ja puristetaan mehut pois. Jäljelle jää vain kuiva massa.

Mehu kulkee pannuun pastöroitavaksi eli lämpökäsittelyyn. Sieltä se letkulla lurutellaan pulloihin. Pullot on pesty jo kotona ja kaappien kätköistä on kaivettu kaikki vanhat kumikorkit mukaan. Niin korkit kuin pullot odottelevat mehua lämpöisessä vedessä kellien, jotta kuuma mehu ei riko pulloja. Lämpöiset kumikorkit venyvät napsahtaen pullon suulle ja ilma on helppo nipistää pois. Näin mehu jää ilmattomaan tyhjiöön odottamaan syksyn maisteluhetkiä.

Korkitetut pullot saavat vielä lempeän vesikylvyn, jossa tahmainen mehu pullojen kyljistä huuhtoutuu pois. Sitten kuivaus ja pullot laatikoihin.

Kiitos taas erinomaisesta avusta Elimäen Vilppulan maatalousnaiset!

Vajaa tunti hurahtanut ja 200 kiloa omenoita on pulloissa. Lopuksi tilat ja laitteet pestään seuraavan asiakkaan käyttöön.

Satokausiterveisin,

Maarit